Artikkeli kuva

Saksassa kritiikkiä elvytysrahastoa kohtaan – IFO-tutkijan tyly arvio: “johtaa yhteisen velan kasvuun”

20.05.2021 |16:14

Suomessa näyttää olevan yleinen näkemys, että vain täällä kritisoidaan elpymisvälinettä. Todellisuudessa kritiikkiä on varsin paljon muuallakin varsinkin ekonomistien joukoissa. VTT Heikki Koskeekylä raportoi Saksan .

Saksan tunnetuimpia tutkimuslaitoksia on Münchenissä sijaitseva IFO-instituutti. Sen taholta esitettiin painavaa kritiikkiä jo alkuvuodesta. IFO:n uusi johtaja Clemens Fuest oli yksi kriitikoista (Koskenkylä, Suomen uutiset 3.2.2021). Kriittistä arviointia on jatkanut IFO:n tutkija Florian Dorn (Europost 16.5.2021).

Florian Dorn arvioi, että elvytysrahaston eli NGEU, Next Generation European Union, vaikutukset ovat varsin vähäiset EU-maiden elpymiseen. Avustuksia aletaan jakaa vasta syksyllä, jolloin EU:n taloudet elpyvät jo muutenkin.

Dorn tarkastelee NGEU:n vaikutuksia kolmesta näkökulmasta, jotka ovat:

– Vaikutukset elpymiseen ja talouksien vakauteen,

– vaikutukset resurssien allokaatioon ja

– tulonjakovaikutukset maiden välillä.

Elvytysrahaston vaikutukset talouksien elpymiseen ovat vähäiset ja myöhässä. Koronan vaikutukset ovat jo pääosin toteutuneet ja koko hanke on pahasti myöhässä. Siksi komissiokin on alkanut käyttää vain nimeä NGEU, mikä korostaa rakenteellisten uudistusten ensisijaisuutta avustusten käytössä.

Dorn kritisoi julkisten menojen kasvattamista rakenneuudistuksiin. Etusijalla ovat digitalisaation edistäminen ja vihreään talouteen siirtyminen. Tällöin korostetaan investointien tärkeyttä. Komission ja jäsenmaiden viranomaisten tulisi seurata, ohjata ja valvoa investointihankkeita. Dornin mukaan ohjaus ja valvonta tuskin ovat tehokkaita. Julkisen ohjailun merkitys korostuu liikaa.

Dornin mukaan suuri osa hankkeista olisi toteutunut ilman rahastoakin. Tällöin julkisia varoja käytetään aiempaa enemmän kulutukseen, tukiin ja sosiaaliturvan kasvattamiseen.

Dorn kuten Clemens Fuest jo aiemmin helmikuussa arvioivat, että avustusten pääkriteeri on bruttokansantuote henkeä kohden. Kaikki jäsenmaat, joissa per capita BKT-luvut ovat EU:n keskiarvoa suuremmat, ovat elpymisrahastolle nettomaksajia. Nettohyötyjiä ovat alemman tulotason maat. Tämä merkitsee sitä, että elpymisrahasto onkin vain täydennystä EU:n koheesiopolitiikalle. Siinä tukea jaetaan vähemmän kehittyneille maille.

Florian Dornin johtopäätös on, että NGEU-rahasto johtaa yhteisen velan kasvuun. Velkarahoituksella tullaan jatkossakin tukemaan entistä enemmän EU:n alikehittyneitä ja toisaalta huonosti talouttaan hoitaneita maita.

HEIKKI KOSKENKYLÄ


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viikon suosituimmat

2.
Suomen uutiset logo

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

31.10.2024 |16:48
3.
Suomen uutiset logo

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

28.10.2024 |19:34
5.
Suomen uutiset logo

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

30.10.2024 |15:44
6.
Suomen uutiset logo

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

01.11.2024 |19:00
10.
Suomen uutiset logo

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

31.10.2024 |14:45

Uusimmat

Perussuomalainen 1/2024

Mainos kuva

Lue lisää