Tuoreimmat veitsi-iskut Mannheimissa ja Stuttgartissa ovat voimistaneet vaatimuksia rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta. Oikeuden mukaan Syyriaankin voidaan jo palauttaa, vaikka hallitus on eri mieltä.
Veitsi-iskun tekijöistä 51,7 prosentilla ei ollut Saksan passia. Kaksoiskansalaiset luokitellaan tässä tilastossa saksalaisiksi. Yli 8 000 tapauksessa iskun uhri loukkaantui pahasti.
Berliinissä puukotetaan yhä useammin
Berliinissä, jossa tehdään suurin osa Saksan veitsi-iskuista, ollaan hädissään väkivallan nopeasta kasvusta. Veitsellä iskettiin kaupungissa viime vuonna 3 482 kertaa. Joka kolmas tekijä oli alle 21-vuotias. Jopa vasta 11-vuotiailta on löydetty vaatteisiin kätkettyjä veitsiä.
Pelkästään Charité-sairaalaan hätäensiapuun on tuotu tämän vuoden alkupuoliskolla pahasti loukkaantuneita veitsi-iskujen uhreja enemmän kuin viime vuonna yhteensä.
Tapaukset ovat tulleet sairaalan ensiavusta vastaavan klinikan johtajan Ulrich Stöcklen kaupungin mediassa esittämän hätähuutomaisen huolen mukaan entistä vakavammiksi.
Väkivallan tekemisen kynnys on alentunut
Veitsellä isketään uhria yhä useammin ja yhä syvemmälle. Tekojen määrän kasvu ja niiden lisääntynyt raakuus viittaavat johtavan lääkärin mukaan siihen, että veitset ovat pidentyneet ja niiden käyttökynnys on madaltunut.
Berliinin tuoreimmissa tapauksissa kaksi naista kävi kadulla veitsillä ohikulkijoiden kimppuun. Toisessa tapauksessa poliisi joutui pysäyttämään puukolla uhanneen naisen ampumalla.
Kolmannessa tapauksessa mies kuoli veitsi-iskuun kahden miehen välillä parkkipaikasta syntyneen riidan päätteeksi.
Runsaasti keskustelua veitsi-iskujen yleistymisestä synnytti Mannheimin tapaus, jossa afganistanilainen pakolainen surmasi poliisin kaulaan kohdistamallaan veitsi-iskulla sekä haavoitti vakavasti torilla islam-kriittistä tilaisuuttaan valmistellutta poliitikkoa. Poliisit ampuivat tekijän.
Nuorella iskijällä pitkä rikosrekisteri
Saksalaisia järkyttää vastikään Stuttgartissa tehty veitsi-isku, jossa syyrialaisen pakolaisperheen 17-vuotias poika haavoitti veitsellään kävelykadulla kolmea miestä, yhtä heistä hengenvaarallisesti.
Pojalle on karttunut nuoresta iästään huolimatta rikoshistoria, joka on vaikuttava millä tahansa mittarilla mitattuna.
Hänelle on kirjattu ennen Stuttgartin puukotusta ennestään 34 rikosta, kuten esimerkiksi viisitoista myymälävarkautta, luottopetos, huumausainerikos, pahoinpitely, ilkivaltaa, nöyryytys ja uhkaus.
Pojan perheellä yli sata rikosta
Poliisi tuntee myös pojan perheen. Hänen Saksaan marraskuussa 2016 turvapaikanhakijana tulleelle isälleen ja isän kahden vaimon synnyttämille yhdeksälle sisarukselle on kertynyt rikosrekisteriin yhteensä 110 tekoa.
Isän tekemistä kahdestatoista rikoksesta seitsemän on väkivallantekoja ja kaksi vakavaa uhkausta.
Veljistä kolme istuu parhaillaan vankilassa kuten myös sisar, joka on syyllistynyt neljääntoista rikokseen. Perheen nuorimmainen, 14-vuotias poika, on viranomaisten huostassa kymmenien rikosten vuoksi.
Poliisi ja sosiaaliviranomaiset kokevat itsensä tässä tilanteessa neuvottomiksi ja kansalaiset olonsa enenevässä määrin turvattomiksi.
Saksassa on käynnistynyt jälleen kerran keskustelu vakaviin rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten palauttamisesta lähtömaihinsa.
Milloin liittokansleri toteuttaa lupauksensa?
Monet saksalaiset odottavat, milloin liittokansleri Olaf Scholz (sd) panee toimeen viime lokakuussa Spiegel-lehden haastattelussa antamansa lupauksen: ”Meidän on vihdoinkin karkotettava suureen tyyliin”. Lausunto liittyi silloisiin veitsi-iskuihin. Sen jälkeen asiasta ei ole kuultu mitään.
Saksassa seurataan mielenkiinnolla, purisiko pahenevaan veitsiväkivaltaan poliisien ammattiliiton GDP:n puheenjohtajan Jochen Kopelken ehdotus, että nuoret veitsimiehet houkutellaan luovuttamaan vapaaehtoisesti veitsensä antamalla heille vaihdossa noin 170 euron hintainen Netflixin standardivuosikortti.
Kopelke kutsuu ehdotustaan ”veitsiarmahdukseksi”. Samalla hän vaatii lisää poliiseja ja poliiseille parempaa varustusta veitsi-iskuja vastaan.
Yli 200 000 ulkomaalaista odottaa karkotusta
Lisääntynyt ulkomaalaisväkivalta on voimistanut vaatimuksia vakaviin rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden karkottamisesta. Palauttamista odottaa Saksassa tällä hetkellä noin 260 000 turvapaikkahakemuksilleen hylyn saanutta ihmistä.
Osalle heistä on myönnetty olosuhteista ja henkilökohtaisista syistä johtuen väliaikainen suoja, mutta 50 000 on määrätty poistumaan maasta välittömästi.
Saksa karkotti viime vuonna 16 430 ulkomaalaista. Tänä vuonna tammi-maaliskuussa on karkotettu 4 800 ihmistä. Perheiden yhdistämisen nimissä maahan on tullut samaan aikaan lähes miljoona ihmistä, suuri osa heistä Syyriasta.
Ennestään Saksassa asuu noin 759 000 syyrialaista pakolaista. He muodostavat suurimman osan Saksan kansalaisuutta hakevista ulkomaalaisista.
Syyria ei ole enää hengenvaarallinen maa
Saksan demarien, vihreiden ja liberaalien liikennevalohallitus kieltäytyy karkottamasta Syyriaan ja Afganistaniin vedoten mm. maiden epäselvään ihmisoikeustilanteeseen. Assadin ja Talebanin kanssa ei haluttaisi neuvotella.
Syyrian kohdalla tilanne on kuitenkin ehkä muuttumassa Münsterin hallintoylioikeuden todettua heinäkuun 17. päivänä 2024 tekemässään tuomiossa, että Syyriaa ei voi pitää enää siviilihenkilöille hengenvarallisena alueena joitakin erikoisalueita lukuun ottamatta.
Oikeus käsitteli asiaa ulkomaalaisviraston hylättyä erään ihmissalakuljetuksiin osallistuneen syyrialaismiehen turvapaikkahakemuksen. Mies valitti asiasta ja hävisi.
