LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Saksassa heitettiin junan eteen 49 ihmistä viime vuonna – kulttuurisia syitä epäillään
Ihmisten töniminen asemalaiturilta junan eteen on lisääntynyt huolestuttavissa määrin Saksassa. Tekijöillä on usein mielenterveysongelmia. Tilastojen mukaan ulkomaalaisten osuus tekijöistä on 60 prosenttia.
Saksan liittovaltion poliisin tilastojen mukaan tapaukset, joissa ihminen on tönäisty asemalaiturilta raiteille lisääntyivät selvästi viime vuonna, kertoo Die Welt. Liittovaltion poliisi on vastuussa rautateiden turvallisuudesta, mutta senkään tilastot eivät välttämättä sisällä kaikkia tapauksia koko maassa.
Vuonna 2020 junan alle työntämisiä tilastoitiin 29 tapausta. Vuonna 2021 niitä oli jo 49. Ilmiö on siis huolestuttavalla tavalla kasvussa. Tällaisia tekoja on hyvin vaikea estää ennakolta.
Äiti ja lapsi junan alle
Esimerkiksi viime marraskuun lopulla Münchenin lähijuna-asemalla 41-vuotias mies tönäisi 37-vuotiaan miehen lähestyvän junan alle. Raiteille heitetyn miehen toinen sääri leikkautui irti. Tekijän arvellaan kärsivän psyykkisistä ongelmista. Pidätyksen jälkeen hän oli kertonut psykiatrille olevansa paholaisen riivaama.
Vuonna 2019 Frankfurtissa sattui paljon huomiota herättänyt tapaus, jossa eritrealaismies työnsi naisen ja hänen kahdeksanvuotiaan poikansa junan alle. Poika kuoli, mutta äiti jäi henkiin. Miestä syytettiin murhasta, mutta oikeus totesi hänen olevan täyttä ymmärrystä vailla, joten hänet passitettiin pakkohoitoon. Frankfurtissa on elinvoimainen eritrealaisyhteisö.
Kolme viidestä tekijästä ulkomaalaisia
Tällaisia tekoja on vaikea selittää. Usein alkoholilla, huumeilla ja/tai mielenterveysongelmilla on osuutta asiaan. Kaikkein selkein yhdistävä tekijä kiinni jääneiden junan alle työntäjien välillä on kuitenkin ulkomaalaistausta.
Kiinni saaduista 65 tekijästä peräti 38 ei ollut Saksan kansalaisia. Tämä tarkoittaa, että lähes 60 prosenttia tekijöistä on ulkomaalaisia.
Kulttuurilliset syyt tai näköalattomuus
Asiantuntijat arvelevat, että kyse voisi olla sosiaalisista tai kulttuurisista syistä. Aiemmat omat väkivallan kokemukset tai elämän ankea näköalattomuus saattavat altistaa tällaisille teoille.
– Asemilla pyörii usein syrjäytyneitä ihmisiä, selittää Kriminologian keskusviraston johtaja Martin Rettenberg.
Hän ei halua ottaa tarkemmin kantaa ulkomaalaistaustaisten tekijöiden suuren osuuden syihin, mutta toteaa, että vuoden 2015 jälkeen jotkut psyykkisistä ongelmista kärsivät maahantulijat eivät ole saaneet riittävää hoitoa ja tukea.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rautatieasemat Martin Rettenberg ulkomaalaiset rikolliset mielenterveysongelmat Syrjäytyminen Saksa maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Antikainen: Yhteiskuntamme turvallisuus on vaakalaudalla – pitkästä laittomasti maassa oleskelusta ei pidä palkita oleskeluluvalla
Nyt se on kiistatta selvitetty: Valtaosalla Ruotsin ammuskelijoista maahanmuuttajatausta
Poliisiylijohtaja vetää yhtäläisyysmerkit maahanmuuton ja kasvavan jengirikollisuuden välille
Toisen polven maahanmuuttajat ovat yliedustettuina rikostilastoissa – syynä ei olekaan köyhyys ja asuinpaikka
Helsinki kärsii haittamaahanmuuton seurauksista, katuväkivalta ja huumekauppa kasvussa – Purra: ”Perussuomalaisia lukuun ottamatta poliittinen kenttä on sokeuden vallassa”
Turvapaikanhakijalle elinkautinen tuomio nuoren tytön murhasta – motiivina saksalaisviha ja vaimon puute
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Vanhemmat ottavat jo juristin mukaan lapsensa opettajatapaamisiin – opettajilta kuppi nurin
Opettajien työelämä Ruotsissa ei ole välttämättä ollut ruusuilla tanssimista tähänkään asti. Uusin vitsaus ovat juristit, joita vanhemmat raahaavat mukaan pikkupiltin opettajatapaamisiin. Näin tapahtuu sekä hyvinvoivissa yksityiskouluissa että ongelmalähiöiden kunnallisissa oppilaitoksissa. Kuppi meni nurin jo opetusministeriltäkin.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Mielipiteenvapaus somessa kuohuttaa saksalaisia – viestipalvelu X:stä alkoi joukkopako, kun Musk kehotti saksalaisia äänestämään AfD:tä
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen: Suomalaiset oikeusoppineet politikoivat asiantuntijaroolissa – ”Vastauksiin yhdistyy omia toiveita siitä, kuinka asioiden pitäisi olla”
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.