Liittokansleri Angela Merkel. Kuvituskuvaa. / LEHTIKUVA
Saksalaiset taloustieteilijät ovat arvioineet EU:n elpymisrahastoa varsin ristiriitaisesti. Toiset pitävät rahastoa hyvänä ratkaisuna ja toiset kritisoivat sitä voimakkaasti. Asiasta kirjoittaa Spiegel.
IFO-instituutin johtaja Clemens Fuest pitää rahaston perustamista pääosin hyvänä ratkaisuna. Tällä on mahdollista elvyttää erityisesti eniten koronasta kärsineitä maita. Toisaalta Fuest on jo aiemmin varoittanut, että rahaston tukien avulla ei voida poistaa kilpailukyvyn puutteita eikä ylivelkaantumisen ongelmia. Erityisesti hän nostaa esille Italian ongelmat. Paineet Italian hallitusta kohtaan kasvavat merkittävästi.
DIW-instituutin johtaja Marcel Fratzscher pitää rahastoa pääosin hyvänä, koska Saksan talouden kehitys riippuu olennaisesti EU-maiden talouksien elpymisestä. Zentrum für Europäische Wirtschaftsforschung eli ZEW:n presidentti Friedrich Heinemann korostaa sitä, että rahaston kautta saatavilla avustuksilla ja lainoilla ei voida ratkaista EU-maiden talouksien kilpailukyvyn, heikon kasvun ja ylivelkaantumisen ongelmia. Rakenneuudistukset ovat välttämättömiä useissa maissa ja aivan erityisesti Italiassa. On suuri vaara, että rahaston tilapäinen tuki vain siirtää rakenteellisia reformeja tulevaisuuteen.
Kieler Institut für Weltwirtschaft eli IfW:n presidentti Gabriel Felbermayr toteaa, että rahastoa varten otettava laina rasittaa EU:n budjettia vuosikymmeniä eteenpäin. Saksa on EU:n budjetin suurin nettomaksaja noin 20 prosentin osuudellaan. Saksan nettomaksuosuus kasvaa nyt ja voidaankin kysyä, onko EU-jäsenyys todella tämän arvoista.
Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer pitää rahaston perustamista yhteisellä velanotolla ratkaisevana muutoksena EU:n toiminnan rahoituksessa. Hän varoittaa siitä, että nyt on luotu velanottoon perustuva malli, joka tuskin jää kertaluonteiseksi. Tulevissa kriisitilanteissa ja talouksien taantumissakin tullaan helposti vaatimaan uutta yhteistä velanottoa ja suoria avustuksia. Nyt on otettu ratkaiseva askel yhteisen tulonsiirtounionin suuntaan.
Kaiken kaikkiaan voidaan saksalaisten ekonomistien kommenteista sanoa, että he eivät näe elpymisrahastolla olevan mitään ratkaisevaa merkitystä EU-maiden talouksien rakenteellisten ongelmien ratkaisussa. Velka- ja rakenneongelmien poistaminen on edelleen jäsenmaiden omalla vastuulla. Lisäksi ekonomistit näyttävät uskovan, että EU:n yhteisen velan käyttö ei jää kertaluonteiseksi tapahtumaksi ja että nyt on alettu luoda todellista tulonsiirtounionia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
