Kieltovaatimusta perustellaan AfD:n oikeistoradikaalisuudella ja kansallismielisyydellä. Kieltoa ovat vaatineet tänä vuonna myös miljoonat saksalaiset monissa kaupungeissa järjestetyissä suurmielenosoituksissa.
Puolue voidaan kieltää Saksassa perustuslain vastaisena, jos se kamppailee aggressiivisesti demokratiaa ja valtiota vastan ja uhkaa yhteiskuntajärjestystä.
”Varmennetusti oikeistoradikaalinen”
Kieltoa ajavan kristillisdemokraattisen liittopäiväedustajan Marco Wanderwitzin mukaan AfD:n perustuslain vastaisuudesta ei pitäisi olla epäselvyyttä.
Sisäministeriön alainen kotimaantiedustelu on luokitellut puolueen Thüringenin, Saksi-Anhaltin ja Saksin osavaltion osastot ”varmennetusti oikeistoradikaaleiksi” ja muualla Saksassa ”epäilyttäväksi”. Myös puolueen nuorisojärjestö on luokiteltu ylimpään kategoriaan.
Liittopäiväedustaja Wanderwitzin aloitteen kiellon ottamisesta esille liittopäivillä on allekirjoittanut jo 36 liittopäiväedustajaa kristillisdemokraattien (CDU/CSU), demarien ja vihreiden ryhmistä. Esityksen etenemiseksi tarvitaan vähintään 37 edustajan tuki.
Monet saksalaispoliitikot suhtautuvat kiellon onnistumiseen epäluuloisesti. Wanderwitz kuitenkin luottaa medialle antamissaan haastatteluissa siihen, että esitys tulee saamaan riittävästi kannattajia. Tärkeitä äänestyksessä ovat myös he, jotka eivät ota kantaa lainkaan.
Viimeksi puolueita kiellettiin 1950-luvulla
Kiellosta päättää Karlsruhessa sijaitseva perustuslakituomioistuin. Asian käsittely saattaa kestää vuosia.
Puoluekielto oli ajankohtainen viimeksi vuonna 2017, jolloin perustuslakioikeus hylkäsi toistamiseen esityksen äärioikeistolaisen Saksan kansallisdemokraattisen NPD-puolueen kieltämiseksi.
Onnistuneesti puolueita kiellettiin Saksassa 1950-luvulla, jolloin perustuslakioikeus kielsi kansallissosialistisesti suuntautuneen Sozialistische Reichspartei -puolueen ja stalinismia edustaneen Saksan kommunistisen puolueen KPD:n.
”Vuoden tyhmin ehdotus”
Vaikka AfD:n kieltoa ovat vaatineet myös kirkot, ay-liike ja monet muut suuret kansalaisjärjestöt ja sen vastaisiin mielenosoituksiin ovat osallistuneet myös liittokansleri Olaf Scholz (sd) ja ulkoministeri Annalena Baerbock (vihr), niin kiellon läpimenosta ei olla läheskään varmoja.
Kieltoprosessiin ei ole osallistut liberaalipuolue FDP:n ja vasemmistolaisen Bündnis Sahra Wagenknecht -puolueen (BSW) edustajia.
– Tämä on todella vuoden tyhmin ehdotus, sanoi Sahra Wagenknecht T-online-uutisportaalissa.
Hänen mielestään pitkään jatkuva kieltoprosessi toisi AfD:lle suoranaista vaalikamppailuapua, pidetäänhän liittopäivävaalit vajaan vuoden kuluttua ja vaalitaistelu on jo alkanut.
Jos kieltoprosessi aloitettaisiin, niin AfD:stä leivottaisiin marttyyri puhumattakaan vaikutuksista Saksan poliittiseen maisemaan, jos se kiellettäisiin.
Jos AfD:tä taas ei kielletä, niin se voisi mainostaa saaneensa Saksan korkeimmalta oikeudelta ”laatutakuun”.
”Viidennekseltä vietäisiin demokraattiset oikeudet”
AfD:n puheenjohtaja Alice Weidel suhtautuu kieltovaatimukseen luottavaisesti. Hänen mukaansa oppositiopuolueen kieltäminen olisi epädemokraattista.
– Eivät he voi sulkea 20 prosenttia kansalaisista ulos demokraattisesta päätöksenteosta, hän sanoo.
Kieltoon liittyvistä riskeistä varoittaa myös demarien liittopäiväryhmän puheenjohtaja Rolf Mützenich. Puolueen puheenjohtaja Saskia Esken puolestaan kannattaa kieltoa.
Pelkona on, että kiellon ehtona olevaksi perustuslain vastaiseksi argumentiksi ei kelpaa pelkästään se, että puolue on konservatiivinen, kansallismielinen ja osin äärioikeistolainen ja että sen syyskuun osavaltiovaaleissa ennätystulokseen yltäneen Thüringenin osaston puheenjohtajaa Björn Höckeä saa kutsua oikeuden luvalla ”fasistiksi”.
Rinnan puoleen kieltämisen kanssa AfD:tä vastustava kansalaisliike haluaa Höcken kokonaan pois politiikasta. Liike on kerännyt 1,6 miljoonaa nimeä vaatimukseen, että perustuslakioikeus poistaa Höckeltä kansalaisoikeudet. Käytännössä se tarkoittaisi, että Höcke menettäisi virkansa opettajana ja paikkansa maapäivillä eikä voisi enää osallistua vaaleihin.
Kieltoon ei riitä ärhäkkä oppositiopolitiikka
AfD-kieltoon ei riitä politiikan tuntijoiden mukaan perusteeksi myöskään se, että puolue on hallituksen kanssa vankasti eri mieltä Ukraina- ja Venäjä-politiikasta ja että sen mukaan Saksassa olisi aika alkaa löytää sijaa kansallisessa identiteetti- ja muistokulttuurissa natsi-Saksan hirveyksien rinnalla myös muulle historialle.
Näyttöä ei ole löytynyt myöskään väitteille, että AfD olisi saanut toiminalleen rahoitusta Venäjältä.
NPD-puolueen kohdalla kieltoesitys kaatui siihen, että perustuslakioikeuden tuomareille ei kyetty vakuuttavasti selvittämään, mikä osa puolueen vaarallisuudesta todisteeksi esitetystä äärioikeistolaisesta propagandamateriaalista oli todellisuudessa puolueen organisaatioon ujutettujen poliisin ja kotimaantiedustelun salaisten agenttien tuottamaa.
Liikaa poliisin agentteja ja vakoilijoita
Poliisi ei suostunut paljastamaan NPD:n johtoportaaseen asti sijoitettujen agenttiensa määrää ja henkilöllisyyttä. Se ei kertonut oikeudelle myöskään puolueen sisältä värväämiensä tiedonantajien määrää ja nimiä.
Vaikka NPD:n kieltoyritys kaatui tähän, niin sen verran perustuslain vastaiseksi perustuslakioikeus puolueen kuitenkin luokitteli, ettei sen seuraajalle Heimat-puolueelle makseta enää puoluetukea.
Myös AfD:n vastustajat vaativat puoluetuen epäämistä, vaikka kieltoa ei tulisikaan.
Politiikan asiantuntijoiden mukaan agenttiongelma saattaa nousta esille myös AfD:n kieltoprosessin yhteydessä, onhan kotimaantiedustelulla laillinen oikeus vakoilla puolueen oikeistoradikaaleina pitämiään osastoja kaikilla salaisen palvelun menetelmillä.
Eräänä sytykkeenä ovat olleet suurmielenosoitukset, joissa miljoonat saksalaiset ovat vaatineet yhdessä kirkkojen ja ay-liikkeen kanssa AfD:n kieltämistä.
Jäsenmäärä kasvaa ja suosio lisääntyy
AfD:n jäsenmäärä on kasvanut kohun myötä 48 000 jäseneen. Vuoden 2021 liittopäivävaaleissa se sai äänistä 10,3 prosenttia ja 733 paikasta 83. Puolue on edustettuna myös 14 maapäivillä. EU-vaaleissa sitä äänesti 15 prosenttia äänestäjistä ja se sai Euroopan parlamenttiin 15 edustajaa.
Syyskuussa pidetyissä osavaltiovaaleissa AfD nousi Thüringenissä suurimmaksi 32,8 prosentilla sekä Saksissa ja Brandenburgissa CDU:n jälkeen toiseksi suurimmaksi 30,6:lla ja 29,2 prosentilla.
Jos Saksassa pidettäisiin nyt liittopäivävaalit, niin puolue saisi Forsa-tutkimuslaitoksen kyselyn (22.10.) mukaan 17 prosenttia äänistä ja olisi tällä tuloksella maan toiseksi suosituin puolue kristillisdemokraattisen unionin jälkeen, joka saisi äänistä 31 prosenttia.
Demareita äänestäisi 16, vihreitä 11, BSW-puoluetta 7, liberaaleja 3 ja vasemmistopuolue Linkeä 3 prosenttia äänestäjistä.
