Pixabay
Saksan valtapuolueet eri linjoilla talouspolitiikan ja EU-politiikan suhteen – CDU budjettikurin kannalla, vihreät paisuttaisi velkaa ja yhteisvastuuta, demarit putoamassa kokonaan kyydistä
Saksan politiikkaan syvällisesti perehtynyt VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa katsauksestaan maan poliittisesta tilanteesta ja syksyn tulevasta hallitusväännöstä.
Saksassa on varsin yleisesti arvioitu syyskuun vaalien jälkeen syntyvän kristillisdemokraattien CDU ja CSU, vihreiden ja vapaiden demokraattien FDP hallitus. CDU:n ja demarien SPD:n suuri koalitio loppuisi. Niitä onkin ollut peräti kolme Merkelin 16 vuoden vallassaolon aikana.
Uusimmissa gallupeissa CDU on selvässä nousussa, noin 32 prosentin kannatus. Vihreät ovat laskeneet 27 prosentin tasolta 21 prosenttiin. FDP:n kannatus on ennätyskorkealla 13 prosenttia. SPD on juuttunut ennätysalhaalle tasolle 14 prosenttiin.
Vaalitaistelu on täydessä käynnissä. CDU ja FDP sekä toisaalta vihreiden näkemyserot ovat suuria talous- ja EU-politiikassa sekä ilmastopolitiikassa (Spiegel 21.6.2021).
Vihreät kannattavat hyvin löysää finanssipolitiikkaa ja julkisen velan kasvattamista. He ehdottavat myös useita veronkorotuksia. CDU ja FDP ovat tiukan politiikan kannalla. Velan kasvu tulee pysäyttää ja budjetin alijäämä tulisi poistaa. CDU ja FDP painottavat yrityssektorin merkitystä talouden kasvulle ja tuottavuuden kohentamiselle. Vihreille julkinen talous on etusijalla.
CDU ja FDP haluaisivat palauttaa EU:n toimintaan tiukat finanssipolitiikan säännöt. Niitä edusti aiemmin vakaus- ja kasvusopimus, joka hyllytettiin koronan alettua. Tämä sopimus määritteli julkiselle velkaantumiselle ylärajan ja budjetin alijäämälle alarajan. Ne olivat velalle 60 prosenttia ja alijäämälle kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Vihreät kannattavat EU:ssa yhteisvastuun lisäämistä ja riskien jakoa jäsenmaiden kesken. Heille kelpaa uusi elvytysrahasto, euroalueen oma budjetti ja yhteiset velkakirjat eli eurobondit. Vihreät ovat selvästi poliittisen unionin perustamisen kannalla. Siihen kuuluisi laaja yhteinen finanssipolitiikka ja monia EU:n omia veroja.
CDU ja FDP suhtautuvat varauksellisesti yhteisvastuiden kasvattamiseen. Tämä merkitsisi alati kasvavia tulonsiirtoja EU:n pohjoisista jäsenvaltioista eteläisiin ja itäisiin jäsenmaihin. Saksassa hyväksyttiin 750 miljardin elvytysrahasto yllättävänkin laajalti. Nyt ilmapiiri on muuttunut yhteisvastuiden lisäämisen vastaiseksi. Lähinnä vihreät ja osin SPD ovat edelleen yhteisvastuiden lisäämisen kannalla. Tämä linjaus ilmeisesti rassaa jo niiden kannatusta.
Liittopäivävaalit ovat syyskuun lopulla. Hallituksen muodostamisesta tulee äärimmäisen vaikeaa, koska myös ilmastopolitiikassa on suuria näkemyseroja CDU:n ja FDP:n sekä toisaalta vihreiden välillä.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Saksan kristillisdemokraatit etsivät liittokansleriehdokasta – kahden ehdokkaan välille muodostunut sakea soppa
Saksan vihreät euforian vallassa – Koskenkylä: vaaliohjelma on täyttä utopiaa, 137-sivuisen vaaliohjelman kustannuksia ei laskettu
Saksan kannatusmittauksissa historiallinen tulos: Sosiaali- ja liberaalidemokraatit tasoissa
Paljon elvytystä – paljon velkaa ja olematonta kasvua
Münchau: Angela Merkel on aikamme yliarvostetuin poliitikko
Saksan vaaleissa pitäisi hakea suuntaa maalle ja koko Euroopalle – mutta aneemiset puoluejohtajat ovat horroksessa, eikä linjaeroja juuri ole
Johtaako Saksaa seuraavaksi sosialisti, vihreä vai kristillisdemokraatti? Vaalit syyskuussa, gallupit poukkoilevat villinä
Perussuomalaiset: EU:n tulee siirtyä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa – “Vaikuttamisen ainoan tarkoituksen tulee olla kansallisen etumme palveleminen”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää