Saksan kahdessa osavaltiossa Brandenburgissa ja Saksissa käytiin sunnuntaina maapäivävaalit. Suurin vaalivoittaja oli vaihtoehtopuolue AfD, joka tuli toiseksi molemmissa osavaltioissa. Perinteiset suurpuolueet CDU ja SPD kärsivät tappiot.
Vaaleissa oli selkeä jako: kolme puoluetta kärsivät tappiot ja kolme puoluetta paransi tulostaan. Voittajiin lukeutuivat AfD:n ohella vihreät ja liberaalien FDP. Tappion koki kahden suurpuolueen ohella vasemmistolainen Linke.
AfD:lle musertavan suuret voitot
Vaihtoehtopuolue sai alustavien tulosten mukaan Saksissa peräti 27,8 prosenttia äänistä. Puolueen tulos parantui rajusti, sillä viisi vuotta sitten AfD:tä äänesti 9,7 prosenttia saksilaisista. Brandenburgissa AfD sai 23,5 prosenttia äänistä, kun 2014 äänimäärä jäi 12,2 prosenttiin.
Saksin suurimpana puolueena jatkaa CDU 32,3 prosentin äänimäärällä. Pudotusta edellisiin vaaleihin tuli kuitenkin 7,1 prosenttiyksikköä. SPD:n tulos jäi vain 7,7 prosenttiin. Myös Linken tulos putosi rajusti ja puolueen äänimäärä jäi 10,3 prosenttiin.
Vihreätkin ohittivat SPD:n saaden 8,4 prosenttia äänistä.
Brandenburgissa SPD pärjäsi paremmin saatuaan 26,2 prosenttia äänistä. Tappiota edellisiin vaaleihin tuli kuitenkin 5,7 prosenttiyksikköä. AfD nousi Brandenburgissa ohi CDU:n ja Linken merkittävällä erolla. CDU sai 15,6 prosenttia ja Linke 10,7 prosenttia äänistä.
Vihreät nousivat Brandenburgissa täpärästi neljännelle sijalle 10,8 prosentin äänimäärällään. Puolueen voittomarginaali jäi kuitenkin kannatuskyselyjä vaatimattomammaksi molemmissa osavaltioissa.
Uudet aluehallitukset
Vaalitulokset tarkoittavat samalla sitä, että osavaltioiden maapäiville on muodostettava uudet hallituspohjat.
Brandenburgissa SPD:n ja Linken aluehallitus sai vain 36,9 prosentin äänimäärän. Saksissa puolestaan vallassa oli Saksan liittopäivien tapaan CDU:n ja SPD:n yhteishallitus. Puolueet keräsivät yhteensä 39,8 prosenttia äänistä.
Muiden puolueiden lupaus pitää AfD pois vallasta pakottavat ne järjestämään aivan uusia hallituspohjia. Vihreät saattavat siten koitua AfD:n syrjinnän oljenkorreksi, vaikka puolueen politiikka on jopa osin täysin päinvastainen muiden hallituspuolueiden kanssa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Sveitsin hallitus tiedotti, että kasvojen peittäminen julkisissa tiloissa on kielletty 1.1.2025 alkaen. Laki tunnetaan nimellä “burkakielto”. Se hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 2021. Lainvalmistelun käynnisti sama poliittinen ryhmä, joka sai kansanäänestyksellä läpi uusien minareettien rakennuskiellon vuonna 2009.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jolla halutaan säilyttää isä ja äiti -termit lainsäädännössä. Aloitteessa ehdotetaan, että valtioneuvosto ryhtyisi palauttamaan nämä sanat niihin lakeihin, joista ne on poistettu, sekä turvaamaan niiden säilymisen muussa lainsäädännössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvassa.
Lue lisää
