Saksan vaalien tulos odotetunlainen ja silti historiallinen – puoluekenttä on nyt pirstaloitunut kuten muissakin EU-maissa
Sosiaalidemokraatit SPD voittivat niukasti vaalit, 25,7 prosentin ääniosuus. Kristillisdemokraatit CDU/CSU saivat 24,1 prosenttia. Tämä on puolueelle lähes katastrofi, historian huonoin tulos. Valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä analysoi vaalitulosta Spiegel Onlinen uutisoinnin perusteella.
Gallupit ennustivat liittopäivävaalien tuloksen varsin hyvin. Sosiaalidemokraatit SPD voittivat niukasti vaalit, 25,7 prosentin ääniosuus. Kristillisdemokraatit CDU/CSU saivat 24,1 prosenttia. Tämä on puolueelle lähes katastrofi, historian huonoin tulos. Hallituksen muodostaminen tulee olemaan vaikeata ja voi kestää kuukausia. Merkel saattaa joutua pitämään vielä kerran uudenvuoden puheen.
Saksan puoluekenttä on nyt pirstaloitunut kuten muissakin EU-maissa. Todellisia suurpuolueita ei enää ole. Monissa aiemmissa vaaleissa CDU/CSU ja SPD ovat saaneet kumpikin yli 40 prosenttia äänistä. Tosin suunta on ollut molemmilla alaspäin jo useissa vaaleissa. Vihreät saivat 14,7 prosenttia, vapaat demokraatit FDP 11,5 prosenttia, AfD 10,3 prosenttia ja vasemmistolainen Linke 4,9 prosenttia. Saksassa on viiden prosentin äänikynnys, Linken lukema oli tänään aamulla 4,9 prosenttia, joten puoluetta uhkaa putoaminen liittopäiviltä. Edellisissä vaaleissa puolue sai 9,2 prosenttia. SPD ilmeisesti vei puolueelta paljon ääniä itäisen Saksan alueella, jossa puolueella on ollut vahva kannatus. Vihreät olivat gallupeissa vielä keväällä tasoissa CDU:n kanssa noin 27 prosentin kannatuksella. Edellisissä vaaleissa puolue sai noin 9 prosenttia, joten se on silti vaalivoittajia kuten myös FDP.
Saksan liittopäivien edustajamäärä ei ole ennalta määrätty. Tämän aamun tietojen mukaan liittopäiville voisi tulla jopa 740 edustajaa. Edellisillä liittopäivillä heitä oli 709.
Vihreät ja FDP ovat ratkaisevassa asemassa hallitusta muodostettaessa. Saksaan tullee pitkästä aikaa monipuoluehallitus. Suuri koalitio CDU/CSU ja SPD on ollut vallassa kolme vaalikautta Angela Merkelin 16 vuotta kestäneellä liittokanslerikaudella. Helmut Kohl oli myös 16 vuotta kanslerina.
Saksassa ei ole selkeitä sääntöjä hallituksen muodostajan vallinnasta. Puolueet sopivat tästä keskenään. Neuvottelut ovat jo alkaneet. SPD:n liittokansleriehdokas Olaf Scholz yrittänee muodostaa hallituksen vihreiden ja vapaiden demokraattien kanssa. SPD, vihreät ja FDP koalitiota kutsutaan Saksassa liikennevaloiksi eli punainen, vihreä ja keltainen. Tällaisen koalition muodostaminen tulee olemaan vaikeata, koska FDP on suuntautunut monessa asiassa oikealle. Se vastustaa verojen korotusta, jota SPD ja vihreät haluavat. Ne haluavat kiristää marginaaliverotusta ja palauttaa varallisuusveron. FDP tuskin tähän suostuu. FDP on ilmastopolitiikassa maltillinen, kun taas vihreät haluavat kiristää ilmastonmuutoksen torjuntaa. SPD on myös tiukempi kuin FDP. FDP vastustaa EU:n yhteisvastuiden lisäämistä. Vihreät kannattaneet tätä ja SPD:kin eräin varauksin.
CDU/CSU:n liittokansleriehdokas Armin Laschet haluaisi myös hallitukseen vihreät ja FDP:n. Tällaista koalitiota kutsutaan Saksassa Jamaikaksi, maan lipun värien mukaan eli musta, vihreä ja keltainen. CDU on Merkelin kaudella liikkunut keskustan suuntaan, mutta sen ja FDP:n näkemyserot talouspolitiikassa eivät ole suuria. Myös veropolitiikassa ja EU-politiikassa nämä puolueet saattaisivat pystyä tekemään yhteisiä linjauksia. Sama koskee myös ilmastopolitiikkaa. Vihreät ovat pääosin lähempänä SPD:n politiikan linjauksia kuin CDU/CSU:n ja FDP:n.
Vihreät ovat vaalituloksen mukaan suurempi puolue kuin FDP. Jos vihreät ovat uudessa hallituksessa mukana, heille tulisi valtiovarainministerin salkku. Tämä olisi merkittävä uutinen Saksassa. Näin todennäköisesti tapahtuisi olipa liittokanslerina Olaf Scholz tai Armin Laschet. Hallituksen muodostamisessa vihreät ovat ilmeisesti ratkaiseva puolue. Silti myös FDP:n rooli voi olla aivan keskeinen. Myös FDP voi alkaa vaatia itselleen valtiovarainministerin salkkua.
Jos hallitusta ei saada muodostettua näiden kahden vaihtoehdon pohjalta, voidaan joutua vielä kerran suureen koalitioon mahdollisesti täydennettynä FDP:llä. SPD vierastaa kuitenkin kovasti suurta koalitiota, joten sen todennäköisyys on varsin pieni.
Liittokansleriksi tulee joka tapauksessa demarien Olaf Scholz tai kristillisdemokraattien Armin Laschet. Saksan politiikkaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia kummassakaan tapauksessa. Tämä koskee yleistä politiikkaa, talouspolitiikkaa ja EU-politiikkaa. Saksan ja Ranskan yhteistyö EU-politiikassa saattaa tiivistyä. Toisaalta Ranskassa on presidentinvaalit ensi vuonna. Nekin voivat tuoda yllätyksen, koska presidentti Emmanuel Macronin kannatus on ollut jo pari vuotta varsin alhaisella tasolla. Lisäksi Italiassa pääministeri Mario Draghi saattaa pyrkiä presidentiksi eikä hallituspohja ole siellä kovin vakaa. EU:n politiikan tulevan suunnan luominen tulee olemaan vaikeata kaikilta osin. Saksa tullee olemaan jatkossakin jarruttava voima EU:n yhteisvastuun lisäämisessä mitä Macron ja Draghi ovat jatkuvasti ehdottaneet.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Armin Laschet Olaf Scholz Helmut Kohl Emmanuel Macron Mario Draghi Angela Merkel Heikki Koskenkylä Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää