
Saksan teollisuuden pilvet synkkenevät entisestään
Saksan teollisuuden ahdinko on vaarassa voimistua entisestään. Tulevaa talouskasvua hyvin ennakoiva ostopäällikköindeksi kertoo Saksan teollisuuden supistuvan vauhdikkaammin. Maalle tärkeä autoteollisuus on vaikeuksissa.
Laajalti seurattu IHS Markitin teettämä ostopäällikköindeksi kertoo, että Saksan teollisuus supistuu nyt kovinta vauhtia seitsemään vuoteen. Tuolloin elettiin yhteisvaluutta euron kannalta hyvin kriittisiä hetkiä.
Maan teollisuuden ostopäällikköindeksi laski kesäkuun 45 pisteen lukemasta heinäkuussa 43,2 pisteeseen. 50 pistettä on raja, joka erottaa tuotannon supistumisen ja kasvamisen toisistaan.
Saksan teollisuuden raju rojahdus
Saksan teollisuuden ostopäällikköindeksi on tullut vauhdilla alas. Maan teollisuus kasvoi ripeää tahtia vielä viime vuonna. Pudotus on samaa suuruusluokkaa kuin ennen kesän 2012 pudotusta. Tuolloin yhteisvaluutta euro oli revetä liitoksistaan.
– Viime vuoden alun voimakas kasvu tuntuu nyt kaukaiselta muistolta, IHS Markitin ekonomisti Phil Smith kiteyttää tilannekuvaa.
Smith kirjoittaa lehdistötiedotteessa, ettei maan vientitilaukset ole olleet näin alhaalla yli kymmeneen vuoteen. Teollisuuden yritykset irtisanovat väkeä ja ne on pakotettu leikkaamaan hintojaan kysynnän hiivuttua.
Autoteollisuuden lasku rajua
Saksan autoteollisuus on erityisissä ongelmissa. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla autoteollisuuden tuotanto supistui peräti 12 prosentilla.
Autoteollisuus on hyvin merkittävä ala Saksan taloudelle. Se kattaa noin 5 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Yli kolme autoa neljästä menee vientiin. Siksi maailmantalouden käänteet näkyvät autoteollisuuden menestymisessä niin hyvässä kuin pahassa.
Brexitin epävarmuus, Kiinan hyytynyt kysyntä autoille, kauppasodan eskaloituminen ja talouskasvun hiipuminen rokottavat kaikki Saksan autoteollisuutta. Lisäksi tällaisena hetkenä autonvalmistajien tulisi investoida sähköautojen valmistukseen. Kulut olisivat suuria, kun taas tulot ovat kaventuneet.
Saksan koko lainakanta vajosi pakkaskoroille
Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan eskaloituminen näkyy myös Saksan valtiolainojen jälkimarkkinakoroissa. Kaikki eripituiset Saksan joukkovelkakirjat vajosivat alle nollan prosentin perjantaina.
Saksan valtiolainoja pidetään turvasatamana huonoina hetkinä. Korkojen putoaminen tarkoittaa kasvanutta kysyntää näille valtiolainoille. Saksan keskuspankki arvelee maan bruttokansantuotteen supistuneen vuoden toisella neljänneksellä. Syksy ei näytä tuovan teollisuudelle helpotusta.
Saksan valtiolainojen tilanne kuvastaa paitsi maailmantalouden hyytymistä myös inflaatio-odotusten pysymistä aneemisina pitkän aikaa. Euroopan keskuspankki tavoittelee noin kahden prosentin vuotuista inflaatiota.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF leikkasi koko maailman talouskasvunäkymiä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Unkarin keskuspankin johtaja: Euroansasta pitää päästä pois
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää