
Saksan talouden ylijäämät aiheuttavat ongelman: velkakirjoista on huutava pula
Arvostettu talouslehti Financial Times kirjoittaa Saksan budjettiylijäämien aiheuttavan outoja ongelmia euroalueen talouteen. Velkakirjoista alkaa olla huutava pula, kun sijoittajat hakevat turvallisia sijoituskohteita. Sijoittajat ovat jopa valmiita maksamaan rahaa etuoikeudestaan sijoittaa Saksan velkaan.
Saksan lakien mukaan maa on kieltänyt itseltään alijäämäiset budjetit. Budjettiylijäämä tarkoittaa, että Saksan velka kutistuu. Se johtaa puolestaan siihen, että markkinoilla on alati hupeneva määrä Saksan velkakirjoja.
Sijoittajat maksavat Saksalle
Eriskummallinen – ja hyvin poikkeuksellinen – tilanne koettiin, kun Saksa huutokauppasi 3,2 miljardin euron edestä 10 vuoden joukkovelkakirjoja negatiivisella korolla. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajat häviävät varmuudella rahaa, jos he pitävät velkakirjat hallussaan niiden erääntymiseen asti. Toisin sanoen Saksa maksaa lainaajilleen vähemmän rahaa kuin mitä maa lainaa.
Ainoa selitys tälle pähkähullulle luotottamiselle on se, että sijoittajat jäävät voitolle ainoastaan silloin, jos he myyvät velkakirjat jälkimarkkinoilla edelleen muille sijoittajille vielä parempaan hintaan. Tällainen uusi sijoittaja häviäisi varmuudella vielä enemmän rahaa.
Sijoittajien joukossa on esimerkiksi eri maiden eläkevakuutusyhtiöitä, joiden tulee sääntöjensä mukaan sijoittaa osa varallisuudestaan vastuullisesti maineellisesti hyviin kohteisiin.
Hyvälaatuinen vakuusaines
Saksan velkakirjojen omistus on tuiki tärkeää esimerkiksi euroalueen pankeille, jotka käyttävät velkakirjoja omien luottojensa vakuutena. Kun pankki lainaa toiselta pankilta, haluaa lainaaja-pankki vakuudet luotolleen. Saksan velkakirjat ovat tässä mielessä hyväksyttäviä hyvälaatuisia vakuuksia.
Mutta jos Saksan velkakirjojen määrä ehtyy, käy samoin myös vakuusmäärälle. Tämä voi johtaa pankkien välisen luototuksen hupenemiseen ja sitä kautta myös euroalueen talouden hyytymiseen. Sijoittajat eivät enää hurraakaan jämptin taloudenpidon nimeen.
Saksan velkakirjojen ostajien joukossa yksi “sijoittaja” on ylitse muiden. Se on Euroopan keskuspankki EKP.
EKP rajasi aiemmin elvytystään
EKP kertoi ennen ensimmäistä laajaa velkakirjaostokierrostaan, ettei se aio pitää hallussaan yli kolmasosaa minkään maan velkakirjoista. Tällä haavaa tämä raja on jo ylittynyt.
Euroalueen aneemisen talouskasvun piristämiseksi EKP on ajatellut ostaa lisää arvopapereita markkinoilta. Tasapuolisuuden nimissä EKP haluaa ostaa velkakirjoja kaikilta euromailta. Se ei onnistu, jos Saksan velkakirjoista on pulaa.
EKP on viestittänyt, että se voisi jättää huomiotta aiemman rajauksensa ja siten ostaa Saksan velkakirjoja uuden elvytyskierroksen alkaessa. Mutta jos EKP:stä tulee Saksan velan ylivoimaisesti suurin omistaja, se alkaa määrätä Saksan velan hinnan. Tällöin muiden sijoittajien ei ole mielekästä ostaa tai myydä Saksan velkakirjoja, koska niiden lähiajan hintatasoa ei tarvitse veikkailla. Perinteisesti sijoittaja ostaa esimerkiksi Saksan velkakirjoja, jos sijoittaja arvelee niiden hinnan nousevan.
Saksan ylijäämä kuormittaa muita
Muilla euromailla on hyvä syy harmistella Saksan tiukkaa talouspolitiikkaa. Muiden maiden on vaikeaa viedä tuotteitaan saksalaisille kuluttajille tai osallistua saksalaisiin investointeihin. Se nimittäin vaatii sen, että Saksa kuluttaisi rahaa.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on toistuvasti kehottanut Saksaa investoimaan enemmän jo vuosien ajan. Saksan pitäisi kuitenkin muuttaa lakiaan ja hyväksyä alijäämäisiäkin budjetteja.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.