Saksan parlamentin alahuone eli liittopäivät äänesti Tunisian, Algerian, Marokon ja Georgian turvallisiksi maiksi, joihin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet kansalaiset voitaisiin palauttaa. Esitystä kannattivat hallituspuolueet CDU ja SDP sekä oppositiopuolueet FDP ja AfD. Hanke saattaa silti romuttua ylähuoneessa eli liittoneuvostossa vihreiden voimin, saksalainen mediayhtiö Deutsche Welle kirjoittaa.
Liittoneuvostossa vihreillä on rutkasti vaikutusvaltaa, sillä vihreät istuvat yhdeksässä osavaltiohallituksessa. Kaikkiaan Saksassa on 16 osavaltiota. Lakiesityksen tulee tulla hyväksytyksi niin liittopäivillä kuin liittoneuvostossakin.
Maan sisäministeri Horst Seehofer muistutti, että mainituista maista tulevilla henkilöillä on entuudestaan hyvin niukat mahdollisuudet saada turvapaikkaa Saksasta. Esimerkiksi vain 0,3 prosenttia georgialaisista on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen.
Lakiesityksellä on tarkoitus jouhevoittaa turvapaikanhakijoiden anomusten käsittelyaikoja.
– Tällöin voisimme uhrata enemmän aikaa, keskittymistä ja energiaa todellista suojelua vaativien ihmisten hakemusten käsittelyyn, Seehofer kertoi.
Lakiesitys meni liittopäivillä lävitse, koska vain vasemmalle kallellaan olevat vihreät ja vasemmistopuolue Linke vastustivat esitystä. Vihreät torppasivat samantyylisen lakiesityksen vuonna 2017 liittoneuvostossa.
Viime liittopäivävaaleilla kyseiset puolueet keräsivät alle 20 prosenttia äänistä. Linke saalisti 9,2 prosentin äänisaaliin vihreiden jäädessä 8,9 prosenttiin. Paikallistasolla vihreät ovat sen sijaan valtakunnallista tasoaan monin verroin merkittävämpi puolue. Puolue istuu yhdeksässä osavaltioparlamentissa.
Vihreät ovat toki lisänneet kannatustaan sitten viime liittopäivävaalien jälkeen. CDU:n uuden puheenjohtajavalinnan jälkeen kasvu on taittunut lievään laskuun.
Puolue on kannatusmittauksissa toiseksi suurin puolue heti CDU:n jälkeen. Vihreitä äänestäisi hilkun alle 20 prosenttia saksalaisista, jos vaalit pidettäisiin nyt.
Vihreiden turvapaikka-asioiden tiedottaja Luise Amtsberg katsoi, ettei lakiesityksellä paranneta Saksan turvapaikkapolitiikkaa.
– Omasta mielestäni uskon tämän debatin huonoimmaksi asiaksi sen, että sillä puijataan saksalaisia uskomaan näiden neljän maan asemamuutoksen ratkaisevan turvapaikkapolitiikkamme todellisia ongelmia, Amtsberg kertoi.
Hän huomautti, että näiden neljän maan kansalaisten jättämät turvapaikkahakemukset ovat laskeneet 85 prosentilla vuodesta 2016. Lakiesitys ei siten koskisi kovin montaa turvapaikanhakijaa.
Joidenkin arvioiden mukaan CDU ja vihreät voisivat lähestyä toisiaan kansallisella tasolla perustuen hyviin kokemuksiin niistä osavaltioparlamenteista, joissa puolueet ovat yhdessä aluehallituksissa tai tekevät niissä yhteistyötä. Amtsberg ryöpytti kuitenkin konservatiiveja.
– Missä mielessä te yritätte taivuttaa meitä liittymään mukaan? Te ette ole kuunnelleet ensimmäistäkään argumenttiamme, Amtsberg latasi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Sveitsin hallitus tiedotti, että kasvojen peittäminen julkisissa tiloissa on kielletty 1.1.2025 alkaen. Laki tunnetaan nimellä “burkakielto”. Se hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 2021. Lainvalmistelun käynnisti sama poliittinen ryhmä, joka sai kansanäänestyksellä läpi uusien minareettien rakennuskiellon vuonna 2009.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jolla halutaan säilyttää isä ja äiti -termit lainsäädännössä. Aloitteessa ehdotetaan, että valtioneuvosto ryhtyisi palauttamaan nämä sanat niihin lakeihin, joista ne on poistettu, sekä turvaamaan niiden säilymisen muussa lainsäädännössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvassa.
Lue lisää
