Saksalaisista 52 prosenttia kertoo, että kristillisdemokraattien (CDU/CSU) ja sosialidemokraattien (SPD) muodostama suuri koalitio on huono ajatus. Saksalaislehti Bildin julkaiseman kyselyn mukaan SPD:n puheenjohtajan ja europarlamentin ex-puhemies Martin Schulzin henkilökohtainen suosio on syöksylaskussa.
Schulzin suosio sukelsi jopa alle baijerilaisen CSU:n puheenjohtaja Horst Seehoferin alle. Seehofer on kunnostautunut eritoten tiukemman maahanmuuttopolitiikan saralla vaatien Saksaan vuotuisia kiintiöitä turvapaikanhakijoille. CSU eli kristillissosiaalinen unioni on Angela Merkelin johtamien kristillisdemokraattien sisarpuolue Baijerissa.
Noin kuukausi sitten, 12. joulukuuta tehdyssä kyselyssä vielä 61 prosenttia saksalaisista piti suurta koalitiota joko hyvänä tai erittäin hyvänä asiana. Schulzin henkilökohtainen suosio oli tuolloin 39 prosentissa. Schulzin suosio vajosi yhdeksän prosenttiyksikköä. Vastaavasti Baijerin osavaltiojohtaja Seehoferin suosio kipusi kolmella prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin.
Schulz esitti ultrafederalistisen visionsa Euroopan Yhdysvalloista 7. joulukuuta. Sen vaikutus ei todennäköisesti ehtinyt vielä tulla ilmi 12. joulukuuta julkaistussa kyselyssä.
Toisessa kyselyssä Schulz valittiin “vuoden häviäjäksi”. Vielä alkuvuodesta Schulzin johtamat sosialidemokraatit olivat kyselyissä lähes tasoissa kristillisdemokraattien kanssa.
Angela Merkelin suosio laski kahdella prosenttiyksiköllä 52 prosenttiin. Suosituimmaksi politiikoksi valittiin SPD:n ex-puheenjohtaja Sigmar Gabriel, joka sai taakseen 62 prosentin tuen.
Merkelin ja Schulzin alustavien hallitustunnustelujen on määrä alkaa kuluvan viikon lopulla. Suurimmat kiistakapulat muodostuvat maahanmuuttopolitiikasta, Schulzin liittovaltiohankkeesta ja verotuksesta.
SPD vastustaa eritoten CSU:n vaatimaa jatkoa toissijaisen suojelun perusteella myönnettyjen turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisten kieltoon.
Tuoreen saksalaistutkimuksen mukaan maan neljänneksi väkirikkaammassa osavaltiossa Ala-Saksissa väkivaltarikokset kasvoivat yli 10 prosenttia vuosien 2015-16 aikana. Kasvun taustalla olivat lähes yksinomaan maahanmuuttajien tekemät väkivaltarikokset. Tätä ennen väkivaltarikokset olivat vähentyneet merkittävästi (21,9 prosenttia) vuosien 2007-2014 aikana.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
