Saksan vuoden alusta voimaan tullut nettisensuurilaki on pakottanut yhdysvaltalaisyhtiöt kuten Facebookin ja Twitterin poistamaan nopeasti kaiken vihapuheen. Yhtiöt poistavat viestejä, kuvia ja videoita mittavan uhkasakon edessä. Koska yhtiöt joutuvat itse tulkitsemaan Saksan lakien vastaisen materiaalin, ne poistavat varmuuden vuoksi myös täysin laillista materiaalia. EU pohtii vastaavan lain säätämistä.
Saksan uusi laki on läntisen maailman tiukin vihapuhelaki. 50 miljoonan euron uhkasakko koskee jokaista viestiä, kuvaa ja videota. Päivittäin tarkastettavaa materiaalia ladataan palvelujen kautta miljardikaupalla.
Työmäärä on valtava. Talouslehti Financial Times kertoo, että Facebook on viime kesästä alkaen poistanut noin 15 000 viestiä kuukausittain. Yhtiö varautui jo tuolloin Saksan vihapuhelakiin. Yhtiö kertoo 1 200 työntekijän siivilöivän saksalaisten lataamaa epäasialliseksi ilmoitettua materiaalia. Se on kuudesosa koko maailman yhteisötyöryhmästä.
Someyhtiöt valittavat Saksan lain olevan tarpeettoman tiukka. Twitter alkoi joulukuussa poistaa käyttäjien profiilikuvia, jotka sisälsivät hakaristin tai muita natsi-Saksan tunnuksia.
Yhtiöiden vastenopeudessa on suuria eroja. Twitter ehätti poistaa vain prosentin ilmiannetusta materiaalista vuorokauden sisään. Youtube ylsi 90 prosenttiin.
Saksan ohella monen muun maan politiikot pohtivat keinoja vihapuheen kitkemiseksi. Heidän mukaansa teknologiayhtiöt eivät kamppaile riittävän vakavasti ongelman kanssa.
Yhtiöt toimivat Saksassa palvelujensa ohella tuomareina, valamiehinä ja pyöveleinä. Uhkasakkoa vältellessään yhtiöt poistavat myös lainmukaista materiaalia. Parodia ja sarkasmi ovat vaikeasti tulkittavia ilmaisumuotoja ja joutuvat herkästi silppuriin.
Digiteollisuuden etujärjestö Bitkomin toimitusjohtaja Bernhard Rohleder kertoo FT:lle, että Saksan oikeusjärjestelmä on yksityistetty yhdysvaltalaisille suuryhtiöille.
Saksan vihapuhelaki toimii lakmustestinä myös EU:lle. Oikeuskomissaari Vĕra Jourová kertoi viime vuonna, että teknologiayhtiöiden tulee terästää otettaan vihapuheen kitkemisessä. Valtaosa yhtiöistä on sitoutunut vapaaehtoisesti liiketoimintamalliensa vastuullisuuteen. Jourován mukaan EU voi säätää vihapuhelain kevääseen mennessä.
– Vastaamme lainsäädännöllä jos tilanne kehittyy kestämättömäksi, Jourová napautti.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
