Saksan kristillisdemokraatit etsivät liittokansleriehdokasta – kahden ehdokkaan välille muodostunut sakea soppa
Saksan kristillisdemokraatit puntaroivat omaa liittokansleriehdokastaan. Kisaan on lähtenyt suuremman CDU:n puheenjohtaja Armin Laschet ja pienemmän sisarpuolue CSU:n puheenjohtaja Markus Söder. Ehdokkailla on eroa lähes kaikissa asiakysymyksissä sekä suosiossa. Ongelma on, ettei puoluekoalitiolla ole selkeää valintamenettelyä maan johtajaksi hakeutuvalle henkilölle.
Armin Laschetia pidetään syyskuussa väistyvän liittokansleri Angela Merkelin seuraajana ja pitävän perinteisen konservatiivipuolueen poliittisessa keskustassa. Vain Baijerissa toimiva CSU:n johtaja Markus Söder tietäisi koalition siirtyvän takaisin juurilleen.
Laschet valittiin tiukassa kisassa puolue-eliitin kokouksessa puoluejohtoon tammikuussa. Hänen suurin kilpakumppani oli Friedrich Merz.
CDU:n suosio laskenut Laschetin aikana
CDU:n kannatus on mittauksissa vajonnut nopeasti. Helmikuussa puolue mittautti noin 36 prosentin kannatuksen. Laschetin aikana suosio on suorastaan romahtanut 27 prosenttiin. Samaan aikaan vihreät ovat kasvattaneet suosionsa helmikuun 19 prosentista nykyiseen 22 prosenttiin.
Joissakin mittauksissa ero on tätäkin kapeampi. Saksaan voi kyselyjen valossa muodostua punavihreä hallitus – ja maata johtaisi vihreä liittokansleri. Joidenkin arvioiden mukaan vihreällä liittokanslerilla olisi paremmat mahdollisuudet, jos Laschet valitaan CDU/CSU:n liittokansleriehdokkaaksi.
Laschet ei sytytä saksalaisia, kun taas Söder on todella suosittu. Söder on maan suosituin politiikko ohitettuaan Merkelin suosiomittauksessa. Laschet on vasta sijalla kaksitoista. Jopa puoluejohtajakisan hävinnyt Merz on Laschetin edellä.
Söder: Kreikka tuskin säilyy eurossa
Söder tunnetaan Merkelin vapaamielisen maahanmuuttopolitiikan voimakkaana kritisoijana. Söderin vähemmän tunnettu kannanotto liittyy Kreikan eurojäsenyyden mahdollisuuksiin.
– Kreikka ei todennäköisesti selviydy eurojäsenyytensä kanssa pidemmällä aikavälillä, Söder totesi vuonna 2017.
Vuonna 2012 Söder arveli, ettei Kreikan velkakriisiä ratkota tukipaketeilla, vaan Kreikan olisi pitänyt lopettaa eurojäsenyytensä.
Näistä kannanotoista voisi päätellä, ettei Söder ole ajamassa euroalueelle tulonsiirtounionia.
Ehdokasvalinnassa kuluu parasetamolia
Liittokansleriehdokkaan valinnasta on muodostunut ipäänsärky, sillä selkeää valintamenettelyä ei ole. Hiljainen toive on ollut, että toinen ehdokas vetäytyisi. Tämä toive ei ole toteutunut.
Puolue-eliitti asettui aluksi Laschetin taakse. Berliinin osasto tuki Söderiä. Söder haki tukea puolueen kansanedustajilta. Kantansa ilmoittaneiden edustajien enemmistö asettui Söderin taakse.
Laschet toivoi turhaan eliitin tuen riittäneen Söderille. Saksi-Anhaltin pääministeri Reiner Haseloff vaihtoi suosikkinsa ja ilmoitti epäsuorasti tukevansa nyt Söderin valintaa.
Moni puolueen kansanedustaja joutuu miettimään myös omaa uraansa. Osa heistä pelkää Laschetin ehdokkuuden myötä surkeaa vaalitulosta. Toisaalta selän kääntäminen tuoreelle puoluejohtajalle ei sekään ole helppo liike.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Reiner Haseloff Armin Laschet Friedrich Merz Markus Söder CSU Saksan liittopäivävaalit CDU Angela Merkel Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Huhtasaari: EU:n uudistukset jäävät byrokratian vuoksi aina puolitiehen – ”On hyvä, ettei hulluimmat ideat etene”
Saksan suurimman puolueen ahdinko vaihtunut romahdukseksi – punavihreä hallitus jo täysin mahdollinen syksyllä
Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä
Suomelle tiedossa tiukka paikka: Liittokansleri Merkel murentaa “ehdottoman tärkeää” oikeusvaltiomekanismia
EU:n ja Kiinan välinen investointisopimus täyttää liikemiesten toiveet – ilmasto- ja ihmisoikeusaktivistit sekä pk-yritysten duunarit voivat unohtua
Saksalainen näkemys: EU:n elvytysrahasto on askel tulonsiirtounioniin
CDU-eliitti tuputtaa liittokansleriksi Laschetia, kansalle ei maistu – murskatulos kannatuskyselyssä
Saksan valtapuolueet eri linjoilla talouspolitiikan ja EU-politiikan suhteen – CDU budjettikurin kannalla, vihreät paisuttaisi velkaa ja yhteisvastuuta, demarit putoamassa kokonaan kyydistä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää