

Saksan kristillisdemokraatit etsivät liittokansleriehdokasta – kahden ehdokkaan välille muodostunut sakea soppa
Saksan kristillisdemokraatit puntaroivat omaa liittokansleriehdokastaan. Kisaan on lähtenyt suuremman CDU:n puheenjohtaja Armin Laschet ja pienemmän sisarpuolue CSU:n puheenjohtaja Markus Söder. Ehdokkailla on eroa lähes kaikissa asiakysymyksissä sekä suosiossa. Ongelma on, ettei puoluekoalitiolla ole selkeää valintamenettelyä maan johtajaksi hakeutuvalle henkilölle.
Armin Laschetia pidetään syyskuussa väistyvän liittokansleri Angela Merkelin seuraajana ja pitävän perinteisen konservatiivipuolueen poliittisessa keskustassa. Vain Baijerissa toimiva CSU:n johtaja Markus Söder tietäisi koalition siirtyvän takaisin juurilleen.
Laschet valittiin tiukassa kisassa puolue-eliitin kokouksessa puoluejohtoon tammikuussa. Hänen suurin kilpakumppani oli Friedrich Merz.
CDU:n suosio laskenut Laschetin aikana
CDU:n kannatus on mittauksissa vajonnut nopeasti. Helmikuussa puolue mittautti noin 36 prosentin kannatuksen. Laschetin aikana suosio on suorastaan romahtanut 27 prosenttiin. Samaan aikaan vihreät ovat kasvattaneet suosionsa helmikuun 19 prosentista nykyiseen 22 prosenttiin.
Joissakin mittauksissa ero on tätäkin kapeampi. Saksaan voi kyselyjen valossa muodostua punavihreä hallitus – ja maata johtaisi vihreä liittokansleri. Joidenkin arvioiden mukaan vihreällä liittokanslerilla olisi paremmat mahdollisuudet, jos Laschet valitaan CDU/CSU:n liittokansleriehdokkaaksi.
Laschet ei sytytä saksalaisia, kun taas Söder on todella suosittu. Söder on maan suosituin politiikko ohitettuaan Merkelin suosiomittauksessa. Laschet on vasta sijalla kaksitoista. Jopa puoluejohtajakisan hävinnyt Merz on Laschetin edellä.
Söder: Kreikka tuskin säilyy eurossa
Söder tunnetaan Merkelin vapaamielisen maahanmuuttopolitiikan voimakkaana kritisoijana. Söderin vähemmän tunnettu kannanotto liittyy Kreikan eurojäsenyyden mahdollisuuksiin.
– Kreikka ei todennäköisesti selviydy eurojäsenyytensä kanssa pidemmällä aikavälillä, Söder totesi vuonna 2017.
Vuonna 2012 Söder arveli, ettei Kreikan velkakriisiä ratkota tukipaketeilla, vaan Kreikan olisi pitänyt lopettaa eurojäsenyytensä.
Näistä kannanotoista voisi päätellä, ettei Söder ole ajamassa euroalueelle tulonsiirtounionia.
Ehdokasvalinnassa kuluu parasetamolia
Liittokansleriehdokkaan valinnasta on muodostunut ipäänsärky, sillä selkeää valintamenettelyä ei ole. Hiljainen toive on ollut, että toinen ehdokas vetäytyisi. Tämä toive ei ole toteutunut.
Puolue-eliitti asettui aluksi Laschetin taakse. Berliinin osasto tuki Söderiä. Söder haki tukea puolueen kansanedustajilta. Kantansa ilmoittaneiden edustajien enemmistö asettui Söderin taakse.
Laschet toivoi turhaan eliitin tuen riittäneen Söderille. Saksi-Anhaltin pääministeri Reiner Haseloff vaihtoi suosikkinsa ja ilmoitti epäsuorasti tukevansa nyt Söderin valintaa.
Moni puolueen kansanedustaja joutuu miettimään myös omaa uraansa. Osa heistä pelkää Laschetin ehdokkuuden myötä surkeaa vaalitulosta. Toisaalta selän kääntäminen tuoreelle puoluejohtajalle ei sekään ole helppo liike.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Reiner Haseloff Armin Laschet Friedrich Merz Markus Söder CSU Saksan liittopäivävaalit CDU Angela Merkel Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Huhtasaari: EU:n uudistukset jäävät byrokratian vuoksi aina puolitiehen – ”On hyvä, ettei hulluimmat ideat etene”

Saksan suurimman puolueen ahdinko vaihtunut romahdukseksi – punavihreä hallitus jo täysin mahdollinen syksyllä

Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä

Suomelle tiedossa tiukka paikka: Liittokansleri Merkel murentaa “ehdottoman tärkeää” oikeusvaltiomekanismia

EU:n ja Kiinan välinen investointisopimus täyttää liikemiesten toiveet – ilmasto- ja ihmisoikeusaktivistit sekä pk-yritysten duunarit voivat unohtua

Saksalainen näkemys: EU:n elvytysrahasto on askel tulonsiirtounioniin

CDU-eliitti tuputtaa liittokansleriksi Laschetia, kansalle ei maistu – murskatulos kannatuskyselyssä

Saksan valtapuolueet eri linjoilla talouspolitiikan ja EU-politiikan suhteen – CDU budjettikurin kannalla, vihreät paisuttaisi velkaa ja yhteisvastuuta, demarit putoamassa kokonaan kyydistä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää