Saksan kristillisdemokraattisen CDU-puolueen puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer paimentaa hallituskumppanipuoluettaan, sosiaalidemokraattista SPD:tä. Saksan demarit eivät halua niellä Eurooppa-neuvoston ehdokasta Euroopan komission puheenjohtajaksi.
Kramp-Karrenbauer, joka tunnetaan pitkän nimensä vuoksi myös AKK:na, kertoi Saksan joutuvan perustuslailliseen kriisiin, jos neuvoston ehdokas Ursula von der Leyenin nimitys kaatuu Euroopan parlamentissa. Kriisi voisi ulottua koko EU:in tasolle.
Von der Leyenin ehdokkuus tuli yllättäen eteen Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ehdotuksesta. SPD oli jo ehtinyt hykerrellä hollantilaisdemari Frans Timmermansin ehdokkuudesta, kun EPP-ryhmän kärkiehdokas Manfred Weber ei saanut likimainkaan tarvittavaa tukea Eurooppa-neuvoston kestävyyttä kysyneessa kokousrumbassa.
Timmermans putosi kuitenkin itäeurooppalaisten maiden vastustukseen. Timmermans ajaa aktiivisesti sanktioita Puolalle ja Unkarille.
Virallisesti SPD:n vastustus von der Leyenin nimitykselle johtuu siitä, ettei hän ollut EPP:n kärkiehdokas. Von der Leyen ei ollut edes ehdokkaana eurovaaleissa.
Saksalaisenemmistö tukee kuitenkin ennemmin SPD:tä kuin CDU-pomoa. Deutschlandtrendin vastaajista vain 33 prosenttia pitää von der Leyenin nimitystä hyvänä asiana. Hänen nimitystään pitää huonona peräti 56 prosenttia vastaajista.
SPD on vakavassa kannatuskriisissä. Perinteinen suurpuolue on kisaamassa tällä haavaa kolmanneksi suurimman puolueen paikasta vaihtoehtopuolue AfD:n kanssa.
Entinen demaripomo Sigmar Gabriel kertoi, että von der Leyenin ehdokkuus on jo itsessään riittävä peruste jättää Saksan hallituskoalitio. Puolueen väliaikainen johtajatrio on kuitenkin tyynnytellyt Gabrielin puheita.
SPD on toistaiseksi jäänyt eropuuhissaan vain metelin pitämisen tasolle. Niin käynee nytkin. Hallituksen jättäminen merkitsisi samalla puolueen yhä synkentyvien kannatuslukujen realisoimista.
CDU:lle hallitusyhteistyön loppu olisi myös riskipitoista puuhaa. Saksan vihreiden kannatus on noussut niin paljon viime aikoina, että siitä voisi tulla maan suurin puolue ja sitä kautta maahan voisi tulla vihreiden liittokansleri.
AKK:n sanoma perustuslaillisen kriisin leviäminen koko EU:iin tuntuu liioitellulta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on jo ehtinyt kertoa, että edellisellä kerralla Jean-Claude Junckerin ehdokkuutta jouduttiin puristamaan paljon kauemmin.
Von der Leyenin nimitys vaatii meppien äänienemmistön. Hänen nimitystä puoltaa mitä ilmeisimmin EPP ja liberaaliryhmä. Tämä ei riitä enemmistöön. Vihreiden ryhmä äänestänee nimitystä vastaan, sillä vihreät jäivät rannalle huippunimityksissä. Sosiaaldemokraattisen ryhmän kanta on siksi tärkeä.
Mikäli mepit kaataisivat von der Leyenin nimityksen, joutuisivat EU-maiden johtajat kaivamaan uuden ehdokkaan. Se merkitsee toki vaikeita neuvotteluja. Tosin uuden ehdokkaan nimen kaivamisen viivästys ei ole maailmanloppu, sillä Juncker jatkaisi pestiään uuden ehdokkaan löytymiseen asti.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Vihervasemmistolla näyttää olevan entistä kovempi hinku jakaa suomalaisten veronmaksajien rahoja kehitysapuna maailmalle.
Yhä useampi Suomen vankila tuskailee tilojen puutteen takia. Vankien määrät ovat kasvaneet, ja osalle vangeista on vaikea löytää nukkumispaikkaa. Vankien määrän odotetaan kasvavan lisää hallituksen tekemien lakimuutosten myötä, joilla pyritään koventamaan rangaistuksia. Kasvu ei selity pelkästään lainsäädännöllä. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää aiempien hallitusten maahanmuuttopolitiikkaa epäonnistuneena.
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Eduskunta äänesti keskiviikkona vuoden 2025 talousarviosta. Oppositiopuolueet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto esittivät runsaita lisäyksiä kehitysyhteistyön rahoitukseen, jota hallitus on leikannut. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kutsuu opposition esityksiä ’’vastuuttomaksi rahanjakopolitiikaksi’’.
Keskiviikkona eduskunnassa koettiin kummallinen hetki, kun oppositiopuolue keskusta vaati lausumaehdotuksessaan vuoden 2025 talousarviokäsittelyyn liittyvien äänestysten yhteydessä hallitusta huolehtimaan siitä, ettei EU:n lyijykieltoasetus vaaranna maanpuolustusta. Ehdotuksesta tekee omituisen se, että vaatimus on jo tällä hetkellä hallitusohjelmassa ja jopa koko eduskunnan kanta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmettelee keskustan toimintaa.
Lue lisää
Lue lisää
