Saksan liberaalidemokraatit (FDP) marssi ulos maan hallitustunnusteluista sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Neljän puolueen hallitustunnustelut tiedettiin etukäteen vaikeiksi, sillä FDP:n ja tunnusteluissa mukana olleen vihreiden käsitys niin maahanmuutosta kuin ympäristökysymyksistä erosivat toisistaan rajusti.
Hallitustunnustelujen kapellimestarina toiminut Angela Merkel ilmaisi pettymyksensä, mutta hän varoi syyttämästä ketään neuvottelujen kariutumisesta. Merkelin vetämä kristillisdemokraatit päätyi syyskuun vaaleissa vaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Puolue kuitenkin menetti paljon kannatusta eritoten maahanmuuttokriittiselle vaihtoehtopuolue AfD:lle. AfD rynni ensi kertaa Saksan liittopäiville noin 13 prosentin äänivyöryllä.
Sosiaalidemokraattinen puolue (SPD) koki vaaleissa merkittävän tappion. Kahdeksan vuoden ajan CDU:n ja tämän baijerilaisen sisarpuolue CSU:n kanssa hallinneen demaripuolueen identiteetti rampautui nopeasti, ja SPD ilmotti puolueen paikan olevan oppositiossa. Merkelin ainoaksi enemmistöhallituksen oljenkorreksi jäi ns Jamaika-hallitus, sillä hän halusi eristää AfD:n päätöksenteosta.
Maahanmuuttokysymys oli eräs syksyn vaalien kaikkein merkittävimmistä teemoista. Vuonna 2015 Saksan liittokanslerina toiminut Merkel toivotti tervetulleeksi kaikki Syyrian sisällissotaa pakeneet ihmiset. Tämä loi kaaoksen itäiseen Eurooppaan. Turkin rannikolta vyöryi väkeä Kreikan saarille ja sieltä edelleen Balkanin maiden kautta Saksaan saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa.
Reitin varrella olleet maat joutuivat turvautumaan sisäpoliittisin keinoin ihmismassojen seassa. Unkari rakennutti raja-aitoja ja Itävallan silloinen ulkoministeri Sebastian Kurz ajoi aktiivisesti Balkanin reitin sulkemista.
Saksassa AfD:n kasvukausi alkoi. Ensin puolue miehitti Saksan osavaltioita sitä mukaa, kun niissä pidettiin vaaleja. Liittopäivävaaleissa puolueen menestys ajoi yhdessä SPD:n vetäytymispäätöksen Merkelin ahtaaseen tilaan.
Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier on kannustanut liittopäiviä muodostamaan hallituksen.
Saksan perustuslain mukaan presidentti voi määrätä uudet vaalit, mikäli hallitustunnustelut ajautuvat karille.
Presidentti voi perustuslain 63 pykälän mukaan valita liittokanslerin, josta liittopäivät äänestää. Presidentin valinnasta tulee liittokansleri, jos ehdokas saa taakseen ehdottoman enemmistön.
Muussa tapauksessa liittopäivillä on kaksi viikkoa aikaa päästä sopuun uudesta liittokanslerista. Äänestysten tai ehdokkaiden määrää ei ole rajoitettu tuona aikana. Jos yksikään ehdokas ei saa taakseen ehdotonta enemmistöä, alkaa kolmas äänestyskierros. Tuolloin eniten ääniä saaneesta ehdokkaasta leivotaan liittokansleri.
Kolmannen äänestyskierroksen jälkeen presidentti joko hyväksyy liittopäivien valitseman liittokanslerin johtamaan vähemmistöhallitusta tai hän voi määrätä uudet vaalit pidettäväksi 60 vuorokauden aikana.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.
Lue lisää
Lue lisää
