Saksan hallitusneuvottelut kaatuivat – presidentti Steinmeier ei haluaisi uusia vaaleja
Saksan liberaalidemokraatit (FDP) marssi ulos maan hallitustunnusteluista sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Neljän puolueen hallitustunnustelut tiedettiin etukäteen vaikeiksi, sillä FDP:n ja tunnusteluissa mukana olleen vihreiden käsitys niin maahanmuutosta kuin ympäristökysymyksistä erosivat toisistaan rajusti.
Hallitustunnustelujen kapellimestarina toiminut Angela Merkel ilmaisi pettymyksensä, mutta hän varoi syyttämästä ketään neuvottelujen kariutumisesta. Merkelin vetämä kristillisdemokraatit päätyi syyskuun vaaleissa vaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Puolue kuitenkin menetti paljon kannatusta eritoten maahanmuuttokriittiselle vaihtoehtopuolue AfD:lle. AfD rynni ensi kertaa Saksan liittopäiville noin 13 prosentin äänivyöryllä.
Sosiaalidemokraattinen puolue (SPD) koki vaaleissa merkittävän tappion. Kahdeksan vuoden ajan CDU:n ja tämän baijerilaisen sisarpuolue CSU:n kanssa hallinneen demaripuolueen identiteetti rampautui nopeasti, ja SPD ilmotti puolueen paikan olevan oppositiossa. Merkelin ainoaksi enemmistöhallituksen oljenkorreksi jäi ns Jamaika-hallitus, sillä hän halusi eristää AfD:n päätöksenteosta.
Maahanmuuttokriisi painoi vaa’assa
Maahanmuuttokysymys oli eräs syksyn vaalien kaikkein merkittävimmistä teemoista. Vuonna 2015 Saksan liittokanslerina toiminut Merkel toivotti tervetulleeksi kaikki Syyrian sisällissotaa pakeneet ihmiset. Tämä loi kaaoksen itäiseen Eurooppaan. Turkin rannikolta vyöryi väkeä Kreikan saarille ja sieltä edelleen Balkanin maiden kautta Saksaan saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa.
Reitin varrella olleet maat joutuivat turvautumaan sisäpoliittisin keinoin ihmismassojen seassa. Unkari rakennutti raja-aitoja ja Itävallan silloinen ulkoministeri Sebastian Kurz ajoi aktiivisesti Balkanin reitin sulkemista.
Saksassa AfD:n kasvukausi alkoi. Ensin puolue miehitti Saksan osavaltioita sitä mukaa, kun niissä pidettiin vaaleja. Liittopäivävaaleissa puolueen menestys ajoi yhdessä SPD:n vetäytymispäätöksen Merkelin ahtaaseen tilaan.
Steinmeier ei halua uusia vaaleja
Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier on kannustanut liittopäiviä muodostamaan hallituksen.
Saksan perustuslain mukaan presidentti voi määrätä uudet vaalit, mikäli hallitustunnustelut ajautuvat karille.
Presidentti voi perustuslain 63 pykälän mukaan valita liittokanslerin, josta liittopäivät äänestää. Presidentin valinnasta tulee liittokansleri, jos ehdokas saa taakseen ehdottoman enemmistön.
Muussa tapauksessa liittopäivillä on kaksi viikkoa aikaa päästä sopuun uudesta liittokanslerista. Äänestysten tai ehdokkaiden määrää ei ole rajoitettu tuona aikana. Jos yksikään ehdokas ei saa taakseen ehdotonta enemmistöä, alkaa kolmas äänestyskierros. Tuolloin eniten ääniä saaneesta ehdokkaasta leivotaan liittokansleri.
Kolmannen äänestyskierroksen jälkeen presidentti joko hyväksyy liittopäivien valitseman liittokanslerin johtamaan vähemmistöhallitusta tai hän voi määrätä uudet vaalit pidettäväksi 60 vuorokauden aikana.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää