Saksan pitkään käynnissä olleet hallitustunnustelut tuottivat odotetun tuloksen: CDU:n, CSU:n ja SPD:n puheenjohtajat suosittelevat puolueilleen, että hallitusneuvottelut aloitetaan tältä pohjalta.
Hallitustunnustelujen viimeinen loppuvääntö kesti yli vuorokauden, uutisoi Bild-lehti.
CDU:n puheenjohtaja Angela Merkel, CSU:n Horst Seehofer ja SPD:n Martin Schulz olivat hallitustunnusteluissa tiukassa raossa myös siksi, että heistä jokaisen oman poliittisen uran jatkuminen oli pitkälti kiinni hallitukseen pääsemisestä.
Syyskuun liittopäivävaalien jälkeen SPD:n Schulz ehti jo julistaa, että puolue ei aio jatkaa hallitusyhteistyötä kristillisdemokraattien kanssa. Loppupeleissä tämä niin kutsuttu suuri koalitio jäi kuitenkin ainoaksi vaihtoehdoksi.
Hallitustunnustelujen tuloksena syntyneen periaatepaperin suurin yllätys koskee turvapaikkapolitiikkaa.
Varsinaisten hallitusneuvottelujen lähtökohdaksi on otettu turvapaikkamaahanmuuton raju vähentäminen. Baijerilainen CSU on tehnyt tähän liittyviä esityksiä aiemminkin, mutta nyt myös sosialidemokraatit ja jopa itse Merkel ovat joutuneet hyväksymään tiukennukset.
Tavoitteena on, että vuosittainen pakolaisten määrä olisi korkeintaan 220 000 henkilöä, kirjoittaa Bild. Ilmeisesti tähän määrään sisältyisivät sekä turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset että perheenyhdistämiset.
Humanitaarisia tulijoita on tarkoitus ottaa vain sen verran kuin Saksa pystyy onnistuneesti kotouttamaan. Periaatepaperissa lukee, että “vuoden 2015 kaltainen tilanne ei saa toistua”.
Toissijaista suojelua saaneiden turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämiset olivat erityisen herkkä aihe. Varsinaisen turvapaikkastatuksen saaneilla on aina oikeus perheenyhdistämiseen, mutta toissijaista suojelua saaneiden perheenyhdistämisiä on viivytelty, koska kunnilla on ollut vaikeuksia löytää tulijoille asuntoja.
Nyt hallituskumppanit päättivät, että perheenyhdistämisiä ei toistaiseksi tehdä. Kun tarkemmat säädökset on saatu voimaan, perheenyhdistämiset aloitetaan siten, että yläraja on 1000 henkilöä kuukaudessa.
Perheenyhdistäminen myönnetään vain sellaisille perheille, joiden avioliitto on solmittu ennen turvapaikan hakemista. Vakaviin rikoksiin syyllistyneille tai terroristeiksi epäillyille henkilöille perheenyhdistämistä ei myönnetä.
Algeria, Marokko ja Tunisia sekä “muut maat, joista tulevien turvapaikkahakemusten hyväksymisaste on ollut alle viisi prosenttia”, määritellään turvallisiksi alkuperämaiksi.
Turvallisesta alkuperämaasta tulevan turvapaikkahakemus voidaan katsoa ilmeisen perusteettomaksi ja käsitellä nopeutetussa menettelyssä.
Myös turvapaikanhakijoiden vapaaehtoiset siirrot Kreikasta ja Italiasta tulevat loppumaan. Tähän asti Saksaan on kuljetettu Etelä-Euroopasta turvapaikanhakijoita noin 1000 hengen kuukausitahdilla.
Vielä ei ole selvää, miten Saksa aikoo käytännössä valvoa ja rajoittaa turvapaikanhakijoiden kokonaismäärää. Tämä edellyttänee rajatarkastusten käyttöönottoa kaikilla rajoilla. Ainakin se on varmaa, että ihmisoikeusjärjestöt ja -asiantuntijat tulevat tuomitsemaan kaikki rajoitustoimet ihmisoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten vastaisina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
