LEHTIKUVA
Saksan energiapolitiikan karut vaihtoehdot: Luovutaanko kunnianhimoisista tavoitteista vai otetaanko riski sähkön loppumisesta?
Saksan hallituksen tavoite taistella ilmastonmuutosta vastaan uusiutuvan energian lisäämisellä on jäänyt välitavoitteista pahasti jälkeen. Tuulivoimaloiden rakentaminen takkuaa kansalaisten vastustuksen, puutteellisen infrastruktuurin ja sääntelyn vuoksi.
Saksan hallituksen tavoite on saada vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuus 65 prosenttiin koko energiantarpeesta. Kyseessä on vain välitavoite. Uusiutuvan energian kärkenä on tuulivoima.
Tavoite karkaa
Saksassa on tämän vuoden alun ja syyskuun lopun välisenä aikana rakennettu 150 uutta tuulivoimalaa, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Uusien voimaloiden yhteiskapasiteetti on 514 megawattia.
– Tämä on katastrofi taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, sanoo ajatushautomo Agora Energiewenden johtaja Patrick Graichen.
Hänen mukaansa Saksan maaperälle tulisi rakennuttaa 4 gigawatin edestä uutta tuulivoimaa joka vuosi.
Saksan pohjoista rannikkoa ei voida hyödyntää riittävästi tuulivoimaa lisäämällä. Siirtoverkosto ei anna myöden. Energiaa tulisi saada siirretyksi rannikolta etelään, missä suuret asutuskeskukset ja teollisuus sijaitsevat.
Tuulivoimalla lukuisia esteitä
Tuulivoiman lisääminen on saanut kansalaiset vastustamaan uusia hankkeita.
– Meillä on nyt yli 30 tuhatta tuulivoimalaa, emmekä voi rakentaa niitä lisää. Tämän täytyy loppua, sanoo tuulivoimaa vastustava Günther Schulz FT:lle.
Hänen mukaansa tuulivoimaloiden aiheuttamat haitat ovat suhteettoman suuria hyötyihin nähden.
Saksan hallitus aikoo määrätä tuulivoimaloille kilometrin mittaisen vähimmäisetäisyyden tuulivoimaloista asumuksiin. Tämä eliminoi luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan jopa 40 prosenttia mahdollisesta tuulivoimaloiden rakennuspinta-alasta.
Uudet tuulivoimahankkeet jumittavat valitusten vuoksi oikeuslaitoksessa vuosien ajan. Rakennuttajille lupien odottelu on turhauttavaa.
Energiapula vai tavoitteiden hautaus?
Saksa aikoo luopua kokonaan ydinvoimasta vuonna 2022. Hiilivoimalle jäähyväiset tulisi heittää vuoteen 2038 mennessä. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia.
Suomen Perustan julkaisussa Ympäristörealistin käsikirja VTT Heikki Koskenkylä muistuttaa varavoiman tarpeesta. Hän arvelee, ettei Saksa voine luopua kivihiilen käytöstä suunnitellusti.
Financial Times arvioi, että Euroopan suurin talous voi joutua kohtaamaan kiperät vaihtoehdot: joko maan tulisi jättää hyvästit kunnianhimoisille tavoitteilleen tai ottaa riski ajautumisesta energiakriisiin.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koskenkylä: Saksan viherutopistinen energiakäännös “Energiewende” on ajautumassa umpikujaan – kansalaisten mielestä kallis, kaoottinen, epäoikeudenmukainen
Tuulivoima vastatuulessa Saksassa – ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä paha ristiriita
Kiina rakentaa uusia hiilivoimaloita hurjaa vauhtia – EU:ssa kaivataan satoja miljardeja ilmastonsuojeluun
Saksan demarijohtajat perääntyivät puheissaan: Jatkavat hallituksessa – kannatus sukeltaa
Oppositio yhteisrintamassa – ruotsidemokraattien ehdotus Ringhalsin ydinvoimalan käynnistämisestä kaatui silti yhdellä äänellä
Juuso vaatii tuulivoimaloille ympäristöluvat
Ruotsi sulkee ydinvoimaloita sähköpulasta huolimatta – ruotsidemokraatit arvostelevat ankarasti punavihreän hallituksen energiapolitiikkaa
Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää