LEHTIKUVA
Saksan energiapolitiikan karut vaihtoehdot: Luovutaanko kunnianhimoisista tavoitteista vai otetaanko riski sähkön loppumisesta?
Saksan hallituksen tavoite taistella ilmastonmuutosta vastaan uusiutuvan energian lisäämisellä on jäänyt välitavoitteista pahasti jälkeen. Tuulivoimaloiden rakentaminen takkuaa kansalaisten vastustuksen, puutteellisen infrastruktuurin ja sääntelyn vuoksi.
Saksan hallituksen tavoite on saada vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuus 65 prosenttiin koko energiantarpeesta. Kyseessä on vain välitavoite. Uusiutuvan energian kärkenä on tuulivoima.
Tavoite karkaa
Saksassa on tämän vuoden alun ja syyskuun lopun välisenä aikana rakennettu 150 uutta tuulivoimalaa, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Uusien voimaloiden yhteiskapasiteetti on 514 megawattia.
– Tämä on katastrofi taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, sanoo ajatushautomo Agora Energiewenden johtaja Patrick Graichen.
Hänen mukaansa Saksan maaperälle tulisi rakennuttaa 4 gigawatin edestä uutta tuulivoimaa joka vuosi.
Saksan pohjoista rannikkoa ei voida hyödyntää riittävästi tuulivoimaa lisäämällä. Siirtoverkosto ei anna myöden. Energiaa tulisi saada siirretyksi rannikolta etelään, missä suuret asutuskeskukset ja teollisuus sijaitsevat.
Tuulivoimalla lukuisia esteitä
Tuulivoiman lisääminen on saanut kansalaiset vastustamaan uusia hankkeita.
– Meillä on nyt yli 30 tuhatta tuulivoimalaa, emmekä voi rakentaa niitä lisää. Tämän täytyy loppua, sanoo tuulivoimaa vastustava Günther Schulz FT:lle.
Hänen mukaansa tuulivoimaloiden aiheuttamat haitat ovat suhteettoman suuria hyötyihin nähden.
Saksan hallitus aikoo määrätä tuulivoimaloille kilometrin mittaisen vähimmäisetäisyyden tuulivoimaloista asumuksiin. Tämä eliminoi luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan jopa 40 prosenttia mahdollisesta tuulivoimaloiden rakennuspinta-alasta.
Uudet tuulivoimahankkeet jumittavat valitusten vuoksi oikeuslaitoksessa vuosien ajan. Rakennuttajille lupien odottelu on turhauttavaa.
Energiapula vai tavoitteiden hautaus?
Saksa aikoo luopua kokonaan ydinvoimasta vuonna 2022. Hiilivoimalle jäähyväiset tulisi heittää vuoteen 2038 mennessä. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia.
Suomen Perustan julkaisussa Ympäristörealistin käsikirja VTT Heikki Koskenkylä muistuttaa varavoiman tarpeesta. Hän arvelee, ettei Saksa voine luopua kivihiilen käytöstä suunnitellusti.
Financial Times arvioi, että Euroopan suurin talous voi joutua kohtaamaan kiperät vaihtoehdot: joko maan tulisi jättää hyvästit kunnianhimoisille tavoitteilleen tai ottaa riski ajautumisesta energiakriisiin.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koskenkylä: Saksan viherutopistinen energiakäännös “Energiewende” on ajautumassa umpikujaan – kansalaisten mielestä kallis, kaoottinen, epäoikeudenmukainen
Tuulivoima vastatuulessa Saksassa – ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä paha ristiriita
Kiina rakentaa uusia hiilivoimaloita hurjaa vauhtia – EU:ssa kaivataan satoja miljardeja ilmastonsuojeluun
Saksan demarijohtajat perääntyivät puheissaan: Jatkavat hallituksessa – kannatus sukeltaa
Oppositio yhteisrintamassa – ruotsidemokraattien ehdotus Ringhalsin ydinvoimalan käynnistämisestä kaatui silti yhdellä äänellä
Juuso vaatii tuulivoimaloille ympäristöluvat
Ruotsi sulkee ydinvoimaloita sähköpulasta huolimatta – ruotsidemokraatit arvostelevat ankarasti punavihreän hallituksen energiapolitiikkaa
Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä
Viikon suosituimmat
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Sadistinen ja täysin mielenvikainen väkivalta yleistyy Ruotsissa – asialla saatananpalvojilta vaikutteita saaneet lapset
Tammikuun alussa koiraansa ulkoiluttanut 55-vuotias nainen yritettiin murhata veitseniskuilla Boråsissa. Kyseessä oli lyhyessä ajassa jo toinen törkeä väkivallanteko, joka on yhdistetty verkon pimeimmässä nurkassa majaansa pitämään natsihenkiseen saatananpalvojayhteisöön. Jäljet johtavat myös sylttytehtaisiin Venäjällä.
Espoon Miilukorven vastaanottokeskus lopettaa toimintansa perussuomalaisten esityksestä
Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti kokouksessaan perussuomalaisten esityksestä määrätä Espoon Miilukorvessa toimivan vastaanottokeskuksen toiminnan lopetettavaksi uhkasakon uhalla äänin 8-5.
Europarlamentaarikko Tynkkynen lupaa edistää digitaalista sananvapautta EU:ssa – vihreiden Niinistö sen sijaan rajoittaisi lailla somekeskusteluja
Miljardööri Mark Zuckerberg on äskettäin luvannut vähentää sensuuria ja edistää sananvapautta omistamissaan sosiaalisen median sovelluksissa. A-studiossa keskiviikkona vieraana olleet europarlamentaarikot Sebastian Tynkkyen ja Ville Niinistö olivat täysin eri linjoilla sananvapauden käytöstä sähköisillä alustoilla. Tynkkynen huomauttikin Niinistölle, että vihervasemmistolaiset ovat kiivaasti puolustaneet sosiaalisen median faktantarkistajia, koska toimet eivät ole kajonneet vihervasemmiston sisältöihin.
Ruotsi valmistautuu muuttamaan perustuslakia: Passi pois kaksoiskansalaisilta, jotka ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle
Ruotsi valmistautuu muuttamaan perustuslakia voidakseen ottaa passin pois niiltä kaksoiskansalaisilta, jotka ovat saaneet Ruotsin kansalaisuuden vilpillisin keinoin tai jotka ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle.
Brittihallinto leimaa termin “aasialaiset raiskausringit” rasistiseksi – tilaston mukaan pakistanilaiset syyllistyvät neljä kertaa todennäköisemmin lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön
Paikallishallintojen alueet, joilla brittiläis-pakistanilaiset miehet raiskasivat nuoria vaaleaihoisia tyttöjä, ovat hyväksyneet Iso-Britannian työväenpuolue Labour Partyn virallisesti hyväksymän islamofobian määritelmän, joka pitää ilmausta "aasialaiset raiskausringit” rasistisena.
Valtion periaatepäätös kotoutumisen edistämiseksi: Maahanmuuttajien on kannettava vastuu kotoutumisestaan
Hallitus hyväksyi periaatepäätöksen valtion kotoutumisen edistämisohjelmasta 2024–2027. Perussuomalaiset korostaa, että kotoutumisen edistämisohjelman 2024–2027 keskeisen painopisteen tulee olla maahanmuuttajien vastuun ja velvollisuuksien lisäämisessä sekä rinnakkaisyhteiskuntien torjumisessa.
Ylen Jälkidigin raati kävi läpi Metan tulevia yhteisöhuomautuksia journalismin näkökulmasta – katsojille ei kerrottu journalististen sisältöjen olevan olennainen osa huomautuksia
Ylen Jälkidigissä keskusteltiin 8.1. Metan tuoreesta päätöksestä ottaa käyttöön X-viestipalvelusta tutut yhteisöhuomautukset. Koko keskustelun aikana ohjelmassa ei myöskään mainittu yhteisöhuomautus-termiä. Ylen Suomen Uutisille antaman kommentin mukaan kyseinen termi on julkisessa keskustelussa varsin uusi ja tästä johtuen kyseisessä keskustelussa siitä käytettiin hieman eri muotoja.