Baijerin yleisradion BR24-uutisille antamassaan haastattelussa Bundeswehrin komentaja kenraali Carsten Breuer sanoo, ettei ole kokenut turvallisuustilannetta koskaan niin uhkaavaksi kuin tällä hetkellä.
Hän kertoo Venäjän päivittäisistä Saksaan kohdistamista hybridioperaatioista.
– Näemme päivittäin drooneja sähkömuuntajien yllä ja sellaisten kasarmien läheisyydessä, joissa koulutetaan ukrainalaisia sotilaita.
Kaikki tämä saattaa olla valmistautumista suureen sotilaalliseen Nato-alueelle kohdistuvaan operaatioon.
Breuerin mukaan Venäjä kunnostaa kovalla kiireellä varastoissaan olevia suuria sotilaallisia asejärjestelmiä ja saa taistelukuntoon joka vuosi 1 500 uutta panssaria. Viisi suurinta Nato-maata pystyy yhdessäkin vain puoleen tästä määrästä.
– Venäjä valmistaa vuosittain myös neljä miljoonaa tykinammusta, jotka kaikki eivät ole tarkoitettu vain Ukrainan rintamalle vaan niitä tehdään varastoon käytettäväksi uudenlaisiin, mahdollisesti länteen kohdistuviin sotilaallisiin tarpeisiin, Breuer sanoo.
– Jos Venäjä päättäisi hyökätä Nato-alueella, niin varustautumisen osalta se olisi siihen valmis vuonna 2029, sanoo Breuer korostaen käyttävänsä tässä yhteydessä tarkoituksella konditionaalia.
Venäjä hyökkää Ukrainassa koko Eurooppaa vastaan
Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Saksan armeijan komentaja pitää hyökkäyksenä koko Eurooppaa vastaan.
– Sitä virhettä ei saa tehdä, että Ukrainaa tarkasteltaisiin erillisenä muusta Euroopan turvallisuudesta. Aselepoon ja rauhaan liittyvät ehdot on nähtävä koko Euroopan turvallisuuden kannalta, Breuer sanoo.
Vladimir Putin saattaa vetää sotilaansa ja aseensa Ukrainasta vain kasvattaakseen niiden määrää ja voimaa uutta hyökkäystä varten.
Venäjä ymmärtää sodan Breuerin mielestä toisella tavalla kuin Saksassa ja muualla lännessä.
– Putinille sotaa ei seuraa rauha, vaan sota on jatkumo. Tähtäimessä on länsi ja Nato, jota testataan tällä hetkellä erilaisilla hybridisodan menetelmillä.
Saksa tarvitsee heti kymmeniä tuhansia uusia sotilaita
Saksan vuosikymmeniä laiminlyödyn armeijan huoli ei ole pelkästään kalusto- ja ammuspula ja kaluston huono kunto vaan myös sotilaiden vähyys.
– Tarvitsemme lisää sotilaita, jotta voimme täyttää Nato-velvollisuutemme. Tarvitsemme 460 000 sotilasta mukaa lukien reserviläiset.
Saksan armeijalla on nyt noin 200 000 sotilasta aktiivipalveluksessa sekä 60 000 reserviläistä. Tällä määrällä ei Saksaa kuitenkaan pitkään puolusteta. Noin 100 000 armeijan käynyttä saatettaisiin voida palauttaa pitkällä tähtäimellä reserviläisiksi.
Sotilaalliselta kannalta on Breuerin mukaan samantekevää, päästäänkö henkilömäärän osalta tavoitteeseen asevelvollisuudella tai vapaaehtoisuudella.
Hän ei ota Baijerin yleisradion haastattelussa kantaa Saksan puolustusminiterin Boris Pistoriuksen (sd) ehdotukseen, että liittokansleri Angela Merkelin (CDU) aikana lakkautettu asevelvollisuus palautettaisiin osittain.
Pistoriuksen mallissa jokainen 18 vuotta täyttävä saksalainen poika velvoitettaisiin vastaamaan kysymyksiin omasta kuntoisuudestaan ja kiinnostuksestaan asepalvelukseen. Osa heistä kutsuttaisiin henkilökohtaiseen haastatteluun.
Saksassa uudesta hallituksesta neuvottelevilla kristillisdemokraateilla (CDU,CSU) ja sosialidemokraateilla (SDP) on eriävä käsitys asevelvollisuuden palauttamisesta.
Demarit haluavat ainakin neuvottelujen tässä vaiheessa pitää kiinni vapaaehtoisuudesta, kun taas kristillisdemokraatit ajavat asevelvollisuuden palauttamista.
Saksa pitää kiinni taisteluhävittäjien tilauksesta USA:sta
Vaikka USA:ssa puhaltavat Donald Trumpin valtaannousun jälkeen uudet ja monia kylmäävät tuulet, niin vastaavasti eurooppalaisten Nato-kumppanien yhteistyö on tiivistynyt Breuerin mukaan sitäkin enemmän.
Euroopassa on ymmärretty, että puolustus on entistä enemmän omissa käsissä.
Saksan ilmavoimien Luftwaffen USA:sta tilaamien F-35A -taisteluhävittäjien tilaukseen ei ole komentajan mukaan tulossa muutoksia. Ensimmäinen 35 hävittäjästä on tarkoitus toimittaa sovitussa aikataulussa ensi vuonna.
Vastaavien omien eurooppalaisten taisteluhävittäjien kehittämiseen ja valmistamiseen ei ole Breuerin mukaan aikaa, jos lähdetään siitä, että Venäjä olisi valmiina sotatoimiin vuonna 2029.
Hän oikaisee yleisen luulon, että koneet olisivat pelkästään yhdysvaltalaista tuotantoa. Niiden laskusiivekkeet valmistetaan Belgiassa. Joitakin osia valmistetaan Norjassa.
Aseelliselle puolustukselle on hyvät perusteet
Tutkimusten mukaan vain joka kolmas saksalainen olisi valmis puolustamaan maataan vihollisen hyökätessä.
Saksalaisilla on armeijaa ja aseita vieroksuvaan asenteeseensa historialliset syyt, aloittihan Saksa kaksi maailmansotaa. Inhimilliset ja aineelliset menetykset olivat valtavat. Saksalaiset nuoret ovat kasvaneet pasifismin hengessä.
– Sitäkin enemmän on tehtävä kansalaisille selväksi, että aseen käteen ottamiselle on hyvät perusteet oikeusvaltion ja liberaalin elämän puolustamiseksi, sanoo Lounais-Saksan puolustusalueen komentaja Michel Giss Süddeutschezeitung-lehden julkaisemassa haastattelussa.
Gissin mukaan monet ihmiset tuntevat ystävällisen ja ystävien ympäröivän maailman ilman rajoja, mutta nyt eletään aikaa, jolloin pitää katsoa lautasen reunan yli.
– Ihmisten olisi luovuttava täyskaskomentaliteetistään, hän sanoo.
Puolustustahtoa on opittava jo kouluissa
Giss näkee koulut keskeisessä roolissa maanpuolustustahdon kasvattajana.
– Jos kouluissa ei päädytä ajatukseen, että hyväksi koettua liberaalia valtiota kannattaa hädän tullen myös puolustaa, niin missä se sitten tehtäisiin, hän sanoo.
Hän kertoo huomanneensa kouluissa vieraillessaan, että monilta nuorilta puuttuu perustiedot Natosta ja Bundeswehrin tehtävistä.
Rauha kesti 80 vuotta
Saksan tulevan hallituksen satojen miljardien eurojen puolustuspakettiin viitaten hän toteaa, että pelkästään raha ei ratkaise. Suuristakaan summista ei ole hyötyä, jos laitteistojen ja järjestelmien käyttäjiksi ei löydy koulutettuja sotilaita.
– Olemme saaneet elää toisen maailmansodan jälkeen kahdeksankymmentä vuotta rauhassa. Näin pitkää yhtäjaksoista rauhaa ei Euroopan historia tunne. Olemme oppineet ottamaan sen itsestäänselvänä, sanoo EU-parlamentin puolustusvaliokunnan saksalainen puheenjohtaja Marie-Agnes Strack-Zimmermann (FDP) Saksan liittopäivien Parlament-lehdessä.
Hänen mukaansa Yhdysvallat on huomauttanut jo vuosia, että myös Euroopassa on tehtävä enemmän turvallisuuden eteen.
– Olemme luottaneet siihen, että Yhdysvallat tulee toden tullen auttamaan. Tämä ylimielisyys lyö meitä nyt kunnolla päin naamaa, hän sanoo.
Strack-Zimmermann pitää tässä tilanteessa välttämättömänä Saksan liittopäivien viimeisessä istunnossa päätettyä perustuslain muutosta, joka mahdollistaa lähes rajattoman lainan ottamisen armeijan ja puolustuksen kohentamiseen sekä Ukrainan auttamiseen.
Venäjän aseina myös nälkä ja siirtolaiset
– Meidän on palautettava puolustuskykymme nopeasti ja mitä edistyksellisimmin. Emme puhu tässä vain panssareista, risteilyohjuksista ja ilmapuolustuksesta, jotka liitetään perinteiseen puolustukseen.
Kyse on myös cyberpuolustuksesta, merikaapelien, sähkölinjojen ja avaruudessa kiertävien satelliittiemme suojelemisesta.
Strack-Zimmermannin mukaan Venäjä käy jo kaiken aikaa hybridisotaa Eurooppaa vastaan.
– Ukrainan viljapellot Putinin on jo osittain armeijallaan miinoittanut ja tehnyt lähes mahdottomaksi ukrainalaisen viljan viennin esimerkiksi Afrikkaan. Tästä puolestaan seuraa nälänhätä, joka laukaisee siirtolaisvirran Pohjois-Afrikasta Välimeren yli luoksemme Eurooppaa.
Euroopan jäädyttämät Venäjän keskuspankin 250 miljardia Strack-Zimmermann haluaisi antaa kokonaan Ukrainalle, eikä vain sen tuottamia korkoja, kuten on tähän asti ehdotettu.
Tuhat miljardia aseisiin ja armeijaan
Saksassa tulevalle hallitukselle annetut luottovaltuudet mahdollistavat lainan ottamisen kaikkien sellaisiin puolustuskuluihin, jotka ylittävät yhden prosentin bruttokansantuotteesta (BKT).
Lainan mahdollistavan perustuslain muutoksen puolesta äänestivät liittopäivillä kristillisdemokraatit, sosialidemokraatit ja vihreät. Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD ja vasemmistopuolue Linke vastustivat.
Prosentti BKT:stä on tällä hetkellä rahassa 43 miljardia euroa. Viime vuoden puolustusenot olivat 51,95 miljardia euroa. Sen lisäksi puolustuskuluihin käytettiin viime vuonna 19,8 miljardia Ukrainan sodan alkaessa otetusta 100 miljardin erityisvelasta. Osa siitä meni Ukrainan auttamiseen.
Velkasumma voi nousta yli 1 000 miljardiin euroon. Hankintalistalla on muun muassa drooneja ja droonihyökkäyksiltä suojaava ilmapuolustusjärjestelmä sekä hankinnat, joilla Saksan armeijan voi täyttää Nato-velvoitteensa.
Saksassa on myös laskettu, että jos USA lähtisi Natosta, puolustusmenot nousisivat yli 200 miljardiin euroon vuodessa, mikä on viisi prosenttia BKT:stä.
Se onnistuisi liittokansleri Olaf Scholzin (sd) mukaan vain maksimaalisilla veronkorotuksilla ja palvelujen leikkaamisella.
