Deutsche Bankin konttori Tauentzienstrassella Berliinissä. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Saksalainen pankkijätti Deutsche Bank (DB) on tuoreessa raportissaan tutkinut mahdollisia uuden finanssikriisin syttymissyitä. Mahdollisia kriisipesäkkeitä on useita, talousmedia CNBC niputti saksalaispankin kolkon listan. Keskuspankit voivat sysätä markkinat vahvaan korjausliikkeeseen lopettamalla taseidensa paisuttamisen. Italian ja Kiinan taloushuolia ei voi ohittaa. Hallitsemattomat pääomaliikkeet voivat luoda markkinapaniikin. Riitaisa Brexit voi johtaa markkinoiden hermoiluun.
Suuret keskuspankit ovat ostaneet tuhansien miljardien dollarien edestä valtioiden joukkovelkakirjoja, yritys- ja kiinnelainoja finanssikriisin iskettyä. Osto-ohjelmaa kutsutaan nimellä määrällinen elvytys (QE, quantitative easing). Keskuspankkien tavoitteena ovat olleet alhaiset korot, mutta samalla tämä on johtanut velkakirjojen ennennäkemättömiin korkeisiin hintoihin.
DB arvioi keskuspankkien kääntävän kurssiaan, mikä voi johtaa epävarmuuteen. Kyseessä olisi hyppy tuntemattomaan. Keskuspankit voivat jänistää taseidensa supistusaikeissaan, mutta tällöin arvopaperimarkkinoiden tila ei normalisoituisi. Lisäksi nollakorot ovat nakertaneet pankkien liiketoimintamallia.
Keskuspankeilta voivat loppua myös paukut, jos uusi taantuma alkaa. Korot ovat jo pohjalla, keskuspankkien taseet pursuavat yli äyräiden ja moni valtio on jo korviaan myöden veloissaan.
DB pitää mahdollisena sitä, että keskuspankit setelirahoittavat valtioiden ammottavat budjettiaukot. Se olisi kuitenkin hyvin uhkarohkea tapa vastata mahdollisiin ongelmiin.
DB pitää Italiaa ruutitynnyrinä. Maassa on keväällä vaalit, missä EU- ja eurokriittiset puolueet ovat varsin vahvoilla mielipidemittausten mukaan. Italian huolet eivät jää kuitenkaan politiikkaan.
Italian talous on madellut mollivireessä jo vuosia ja maan velkakuorma on mittava. Italialaispankit ovat jonottaneet pelastuspaketteja. Joitain pankkeja on pelastettu useampaankin kertaan.
Kiina on toistaiseksi onnistunut välttämään romahduksen. DB uskoo, ettei maa voi jatkaa nykymuotoista velkaantumista loputtomiin. Ekonomistit ovat huolissaan maan kiinteistöjen korkeista hinnoista. He pelkäävät asuntokuplaa.
Suuret epätasapainot eri valtioiden vaihtotaseissa altistavat alijäämämaita pääomapaoille. Politiikoilla on hyvin rajalliset keinot estää pääomien hallitsematonta pakoa.
DB huomauttaa sijoittajien laumasieluisuudesta. Sijoittajien yhdenmukainen näkemys hyvästä sijoituskohteesta johtaa usein pääomavirtoihin. Jos sijoituskohteen hohdokkuus katoaa, katoavat pääomatkin samoin tein. Esimerkiksi korkosijoittajat voivat alkaa hylkiä valtioiden joukkovelkakirjoja keskuspankkien lopettaessa arvopaperiostonsa.
Analyysiyhtiö GnS Economicsin äskettäin julkaistu tuore suhdannekatsaus maalaa vähintäänkin yhtä kolkon kuvan taloustilanteesta. GnS:n mukaan talous on viime vuosina turvautunut lähes yksinomaan Kiinan talouskasvuun.
Katsauksessaan GnS ilmaisee huolensa kokonaistuottavuuden laskusta, joka on jatkunut lähes poikkeuksetta viime vuosien aikana.
Lisäksi GnS:n katsauksessa kiinnitetään huomio keskuspankkien ongelmalliseen tilanteeseen. GnS arvelee, ettei keskuspankit voi jatkaa arvopaperiostojaan loputtomiin. Suhdannekatsauksen mukaan finanssikriisi voi alkaa keskuspankkien toimista huolimatta seuraavan 12 kuukauden aikana peräti 56 prosentin todennäköisyydellä.
Suomen talous sukeltaisi tuolloin ensi vuonna hirvittävät 10,7 prosenttia ja vielä vuonna 2019 laskua kirjattaisiin 7,9 prosenttia. Mikäli finanssikriisi jää vielä syttymättä Suomen talous polkisi seuraavat kaksi vuotta likimain paikoillaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
