Saksan sosialidemokraattien (SPD) 600-henkinen valtuuskunta äänestää sunnuntaina Bonnissa siitä, aikooko puolue lähteä varsinaisiin hallitustunnusteluihin. Parissa Saksan osavaltiossa demarit ovat tyrmänneet tunnustelut. Ala-Saksissa SPD lyttäsi tunnustelujen aloituksen niukimmalla mahdollisella yhden äänen enemmistöllä. Myös Berliinin demarit ovat asettuneet neuvotteluja vastaan.
SPD:n liittopäiväryhmän johtaja Andrea Nahles muistutti, että hallitusyhteistyön vaihtoehto on uudet liittopäivävaalit. Berliinistä Bonniin matkustaa vain 23 valtuuskunnan jäsentä, mutta vastustus hallitustunnusteluja kohtaan jo tässä vaiheessa heittää epäilyksen varjon Saksan hallituksen muodostukselle.
Puolueen puheenjohtaja Martin Schulzin arvellaan kampanjoivan Nordrhein-Westfalenissa ärhäkkäästi tunnustelujen puolesta.
SPD kampanjoi syyskuun liittopäivävaalien alla terveydenhuollon uudistamisen puolesta. Saksassa on tällä haavaa kaksi sairausvakuutusjärjestelmää: julkinen ja yksityinen. SPD halusi yhdenmukaistaa järjestelmät, mutta kristillisdemokraatit (CDU) eivät suostuneet tähän. CDU antoi demareille periksi sen verran, että työnantajien osuus sairausvakuutusjärjestelmän rahoituksesta kasvoi.
SPD:n mukaan on epäoikeudenmukaista ylläpitää kahta rinnakkaista järjestelmää. Julkisella puolella hoitojonot ovat pidempiä ja hoidon väitetään olevan vähemmän laadukasta kuin yksityisellä puolella.
CDU:n mukaan kalliimmasta yksityisestä vakuutusjärjestelmästä kustannetaan terveydenhuollon kehitystä merkittävästi. Lisäksi järjestelmien välinen kilpailu takaa paremmin laadukkaan hoidon kaikille potilaille.
SPD:n kansanedustaja ja terveysasioiden tiedottaja Hilde Mattheis kertoi, että SPD:lle muodostuu vakava uskottavuusuhka puolueen hyllytettyä vaalien alla liputtaman uudistuksen.
Ensi sunnuntain valtuuskunnan äänestys koskee vain hallitustunnustelujen aloittamista. Mikäli SPD ylipäätään etenee tunnusteluihin asti, menee neuvottelutulos vielä toiseen äänestykseen.
Lopullinen päätös muodostuu tuolloin SPD:n jäsenäänestyksessä. Puolueen jäseniä on noin 450 tuhatta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
