

Saksalainen näkemys: EU:n elvytysrahasto on askel tulonsiirtounioniin
EU on muuttamassa luonnettaan. Ennen tulonsiirrot valtioiden välillä olivat kategorisesti kiellettyjä, tänään päinvastoin kuljetaan kohti pysyvää tulonsiirtounionia. VTT Heikki Koskenkylä nostaa keskusteluun IFO-instituutin johtajan Clemens Fuestin kritiikin elpymisrahastosta.
Viime vuoden toukokuussa liittokasleri Angela Merkel ja presidentti Emmanuel Macron tekivät aloitteen perustaa 500 miljardin rahasto, jolla elvytettäisiin koronakriisistä eniten kärsiviä maita. Muutamaa viikkoa myöhemmin komissio julkisti oman ehdotuksensa. Rahaston koko kasvatettiin 750 miljardiin euroon. Rahasto hyväksyttiin EU:n huippukokouksessa heinäkuussa. Koko rahastosta suoraa tukea eli avustuksia olisi 390 miljardia ja lainoja 360 miljardia euroa.
Saksa on elpymisrahaston suurin maksaja. Jo heinäkuussa Saksassa monet taloustieteilijät alkoivat kritisoida rahastoa (Suomen Uutiset 22.7.2020). Varsin yleisesti arvioitiin, että rahasto ei jää ainutkertaiseksi vaan se tullaan lähes varmasti uusimaan jatkossa. Valtiovarainministeri Olaf Scholz, SPD, totesi jo syyskuussa, että EU:n yhteinen velka ja tulonsiirrot ovat pysyviä keinoja (Suomen Uutiset 6.9.2020).
Kriittinen keskustelu elpymisrahastosta on jatkunut aivan viime aikoihin saakka. Erittäin painavan puheenvuoron on käyttänyt IFO-instituutin johtaja Clemens Fuest 30.1.2021 (CESifo). Hänen arvioinnissa on neljä pääkohtaa, jotka ovat:
1. Elvytysrahastosta tuen jakaminen tapahtuu seuraavien kolmen vuoden aikana, jolloin sillä tuskin on suurta merkitystä akuutin koronakriisin hoidolle. Vaikutukset tulevat lähinnä odotusten kautta. Ne näkyivät heti Italian valtion 10-vuotisen lainan koron laskuna jopa alle yhden prosentin tason. Myös EKP:n valtionlainojen ostot ovat laskeneet Italian korkoa. Ilman näitä toimenpiteitä Italia olisi konkurssissa ja sen velkoja leikattaisiin.
2. Rahaston varojen jakokriteerit on suunniteltu siten, että korkean elintason ja taloutensa paremmin hoitaneet maat ovat nettomaksajia. Pääkriteerinä on henkeä kohden laskettu bruttokansantuote eli BKT per capita. Korkean BKT-luvun maista tehdään tulonsiirtoja alhaisemman BKT-luvun maihin.
3. Komissio käyttää rahastosta nimeä NGEU eli Next Generation European Union. Komissio painottaa investointeja vihreään talouteen ja digitalisaation edistämiseen. Komissio on laatinut listan painopistealueista. Clemens Fuest arvioi, että komissio ei pysty ohjaamaan investointeja haluttuihin kohteisiin, koska tukirahat eivät ole korvamerkittyjä. Jäsenmaat voivat käyttää tukirahoja normaalien budjettimenojensa rahoittamiseen ja tavallaan efektiivisesti tukirahoja vaikkapa verojen alentamiseen. Italian suunnitelmissa onkin tehdä juuri näin.
4. Elvytysrahaston tyyppinen tuki voidaan helposti uusia, kun operaation on kerran suoritettu ja järjestelmät luotu. Tämä voi edellyttää yksimielistä päätöstä, mutta se voi olla helppoa saada aikaan jonkin tulevan kriisin yhteydessä.
Fuest kritisoi myös sitä, että elpymisrahaston tuella kasvatetaan jälleen julkisia menoja. Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat jo nyt EU-maissa paljon suuremmat kuin monissa muissa maissa. Lisäksi EU-maissa keskimääräinen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on ennätyksellisen korkea. Elpymisrahasto yhdessä EKP:n valtionvelkojen massiivisen osto-ohjelman kanssa tuhoavat käytännössä markkinakurin toiminnan. Ilman näitä operaatioita Italian valtion 10-vuotisen lainan korko olisi ainakin 4-6 prosentin tasolla ja maa olisi konkurssissa.
Clemens Fuestin analyysissä on myös esitetty elpymisrahastosta jaettavan tuen nettosaldot suhteessa BKT:een. Nettosaldo on saatu tuki miinus tuen rahoituksen kulut eli maksuosuus maittain. Nettosaldot ovat osalla maita seuraavat: Kroatia 9,8%, Bulgaria 9,1%, Kreikka 7%, Romania 5%, Latvia 4,2%, Portugali 4,1%, Slovakia 4,1%,, Italia 2,2%, Espanja 2,5%.
Nettosaldot ovat negatiivisia useille maille. Niitä ovat muun muassa Saksa, Itävalta, Hollanti, Tanska ja Ruotsi. Niiden nettosaldot ovat noin miinus kaksi prosenttia BKT:sta. Suomi ja usea muu maa ovat hiukan pienempiä nettomaksajia. Suomi on nettomaksaja lähes 4 miljardia eurolla.
Voidaan ihmetellä, miten Suomi on merkittävä nettomaksaja, koska Suomen talouden tunnusluvut ovat olleet jo kymmenen vuotta selvästi huonommat kuin muilla nettomaksajilla kuten Saksa, Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Selitys tähän on se, että tuen jakokriteereissä korostuu edellä mainittu BKT per capita luku. Varsinkin Nokian kultakaudella Suomen BKT kasvoi lähes nopeimmin EU-maista. Tämä nosti henkeä kohti laskettua bruttokansantuotetta merkittävästi.
Suomen hallitus teki pahan virheen, kun se meni hyväksymään tällaisen kriteerin. BKT per capita kriteeri johtaa siihen, että elvytysrahaston tuenjako on pääosin tulonsiirtoa alemman elintason maille, joista useat ovat myös talouttaan huonosti hoitaneita euroaikana ja jo aiemminkin. Italia on tästä pahin tapaus.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset ympäristövaliokunnassa: EU:n elvytyspaketti ja ”vihreä siirtymä” sammuttavat Suomesta viimeisetkin valot

Angela Merkel nojaa Venäjään – maakaasu korvaa ydinvoiman ja Sputnik V paikkaa EU:n rokotemunaukset

Koskenkylä: EU:n elpymisrahastossa vakavia ongelmia, oikeudellinen pohja kyseenalainen

Joukkokanne Saksan perustuslakituomioistuimeen EKP:n pandemian arvopaperiostoista

Saksan suurimman puolueen ahdinko vaihtunut romahdukseksi – punavihreä hallitus jo täysin mahdollinen syksyllä

Saksan kristillisdemokraatit etsivät liittokansleriehdokasta – kahden ehdokkaan välille muodostunut sakea soppa
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.