

Saksalainen näkemys: EU:n elvytysrahasto on askel tulonsiirtounioniin
EU on muuttamassa luonnettaan. Ennen tulonsiirrot valtioiden välillä olivat kategorisesti kiellettyjä, tänään päinvastoin kuljetaan kohti pysyvää tulonsiirtounionia. VTT Heikki Koskenkylä nostaa keskusteluun IFO-instituutin johtajan Clemens Fuestin kritiikin elpymisrahastosta.
Viime vuoden toukokuussa liittokasleri Angela Merkel ja presidentti Emmanuel Macron tekivät aloitteen perustaa 500 miljardin rahasto, jolla elvytettäisiin koronakriisistä eniten kärsiviä maita. Muutamaa viikkoa myöhemmin komissio julkisti oman ehdotuksensa. Rahaston koko kasvatettiin 750 miljardiin euroon. Rahasto hyväksyttiin EU:n huippukokouksessa heinäkuussa. Koko rahastosta suoraa tukea eli avustuksia olisi 390 miljardia ja lainoja 360 miljardia euroa.
Saksa on elpymisrahaston suurin maksaja. Jo heinäkuussa Saksassa monet taloustieteilijät alkoivat kritisoida rahastoa (Suomen Uutiset 22.7.2020). Varsin yleisesti arvioitiin, että rahasto ei jää ainutkertaiseksi vaan se tullaan lähes varmasti uusimaan jatkossa. Valtiovarainministeri Olaf Scholz, SPD, totesi jo syyskuussa, että EU:n yhteinen velka ja tulonsiirrot ovat pysyviä keinoja (Suomen Uutiset 6.9.2020).
Kriittinen keskustelu elpymisrahastosta on jatkunut aivan viime aikoihin saakka. Erittäin painavan puheenvuoron on käyttänyt IFO-instituutin johtaja Clemens Fuest 30.1.2021 (CESifo). Hänen arvioinnissa on neljä pääkohtaa, jotka ovat:
1. Elvytysrahastosta tuen jakaminen tapahtuu seuraavien kolmen vuoden aikana, jolloin sillä tuskin on suurta merkitystä akuutin koronakriisin hoidolle. Vaikutukset tulevat lähinnä odotusten kautta. Ne näkyivät heti Italian valtion 10-vuotisen lainan koron laskuna jopa alle yhden prosentin tason. Myös EKP:n valtionlainojen ostot ovat laskeneet Italian korkoa. Ilman näitä toimenpiteitä Italia olisi konkurssissa ja sen velkoja leikattaisiin.
2. Rahaston varojen jakokriteerit on suunniteltu siten, että korkean elintason ja taloutensa paremmin hoitaneet maat ovat nettomaksajia. Pääkriteerinä on henkeä kohden laskettu bruttokansantuote eli BKT per capita. Korkean BKT-luvun maista tehdään tulonsiirtoja alhaisemman BKT-luvun maihin.
3. Komissio käyttää rahastosta nimeä NGEU eli Next Generation European Union. Komissio painottaa investointeja vihreään talouteen ja digitalisaation edistämiseen. Komissio on laatinut listan painopistealueista. Clemens Fuest arvioi, että komissio ei pysty ohjaamaan investointeja haluttuihin kohteisiin, koska tukirahat eivät ole korvamerkittyjä. Jäsenmaat voivat käyttää tukirahoja normaalien budjettimenojensa rahoittamiseen ja tavallaan efektiivisesti tukirahoja vaikkapa verojen alentamiseen. Italian suunnitelmissa onkin tehdä juuri näin.
4. Elvytysrahaston tyyppinen tuki voidaan helposti uusia, kun operaation on kerran suoritettu ja järjestelmät luotu. Tämä voi edellyttää yksimielistä päätöstä, mutta se voi olla helppoa saada aikaan jonkin tulevan kriisin yhteydessä.
Fuest kritisoi myös sitä, että elpymisrahaston tuella kasvatetaan jälleen julkisia menoja. Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat jo nyt EU-maissa paljon suuremmat kuin monissa muissa maissa. Lisäksi EU-maissa keskimääräinen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on ennätyksellisen korkea. Elpymisrahasto yhdessä EKP:n valtionvelkojen massiivisen osto-ohjelman kanssa tuhoavat käytännössä markkinakurin toiminnan. Ilman näitä operaatioita Italian valtion 10-vuotisen lainan korko olisi ainakin 4-6 prosentin tasolla ja maa olisi konkurssissa.
Clemens Fuestin analyysissä on myös esitetty elpymisrahastosta jaettavan tuen nettosaldot suhteessa BKT:een. Nettosaldo on saatu tuki miinus tuen rahoituksen kulut eli maksuosuus maittain. Nettosaldot ovat osalla maita seuraavat: Kroatia 9,8%, Bulgaria 9,1%, Kreikka 7%, Romania 5%, Latvia 4,2%, Portugali 4,1%, Slovakia 4,1%,, Italia 2,2%, Espanja 2,5%.
Nettosaldot ovat negatiivisia useille maille. Niitä ovat muun muassa Saksa, Itävalta, Hollanti, Tanska ja Ruotsi. Niiden nettosaldot ovat noin miinus kaksi prosenttia BKT:sta. Suomi ja usea muu maa ovat hiukan pienempiä nettomaksajia. Suomi on nettomaksaja lähes 4 miljardia eurolla.
Voidaan ihmetellä, miten Suomi on merkittävä nettomaksaja, koska Suomen talouden tunnusluvut ovat olleet jo kymmenen vuotta selvästi huonommat kuin muilla nettomaksajilla kuten Saksa, Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Selitys tähän on se, että tuen jakokriteereissä korostuu edellä mainittu BKT per capita luku. Varsinkin Nokian kultakaudella Suomen BKT kasvoi lähes nopeimmin EU-maista. Tämä nosti henkeä kohti laskettua bruttokansantuotetta merkittävästi.
Suomen hallitus teki pahan virheen, kun se meni hyväksymään tällaisen kriteerin. BKT per capita kriteeri johtaa siihen, että elvytysrahaston tuenjako on pääosin tulonsiirtoa alemman elintason maille, joista useat ovat myös talouttaan huonosti hoitaneita euroaikana ja jo aiemminkin. Italia on tästä pahin tapaus.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset ympäristövaliokunnassa: EU:n elvytyspaketti ja ”vihreä siirtymä” sammuttavat Suomesta viimeisetkin valot

Angela Merkel nojaa Venäjään – maakaasu korvaa ydinvoiman ja Sputnik V paikkaa EU:n rokotemunaukset

Koskenkylä: EU:n elpymisrahastossa vakavia ongelmia, oikeudellinen pohja kyseenalainen

Joukkokanne Saksan perustuslakituomioistuimeen EKP:n pandemian arvopaperiostoista

Saksan suurimman puolueen ahdinko vaihtunut romahdukseksi – punavihreä hallitus jo täysin mahdollinen syksyllä

Saksan kristillisdemokraatit etsivät liittokansleriehdokasta – kahden ehdokkaan välille muodostunut sakea soppa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää