WIKIPEDIA
Saksalainen huippuekonomisti: Euron alkava kolmas vuosikymmen saattaa ratkaista sen kohtalon
Professori Hans-Werner Sinn on Saksan tunnetuimpia ekonomisteja. Hän on kritisoinut euroa sen synnystä 1998 alkaen. Sinnin mukaan eurovaluutan kolmas vuosikymmen voi olla kohtalokas. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Sinnin tuoreista ulostuloista.
Hans-Werner Sinn oli aieimmin pitkään kuuluisan IFO-instituutin johtaja Münchenissä, ja hän jäi tehtävästä eläkkeelle pari vuotta sitten. Sinn on kirjoittanut useita kirjoja Saksan ja EU:n taloudesta sekä politiikasta. Uusin kirja on The Euro Trap: On Bursting Bubbles, Budgets and Beliefs. Kirjassa tarkastellaan euroa varsin kriittiseen sävyyn.Sinn esiintyy edelleen aktiivisesti julkisuudessa. Hän oli aiemmin Kreikan eurosta erottamisen kannalla. Italian ei myöskään tulisi kuulua euroon.
Heinäkuun lopulla Sinn julkaisi Project Syndicaten nettipalstalla terävän analyysin eurosta otsakkeella ”Twilight of the Euro?” (30.7.2018). The Guardian -lehti julkaisi lähes saman kirjoituksen 31.7 otsakkeella ”Is this the end of the road for the euro?” (The Guardian 31, July 2018). Seuraavassa esitetään tiivis yhteenveto näistä Sinnin kirjoituksista.
Toukokuussa 1998 päätettiin euroon tulevien maiden valuuttojen kiinteät keskinäiset suhteet. Euro on siis nyt 20 vuotta vanha. Euron ensimmäinen vuosikymmen oli yhtä juhlaa! Toinen vuosikymmen (2008-2018) toi krapulan. Kolmas vuosikymmen alkaa epävarmoissa merkeissä ja se voi ratkaista euron kohtalon.
Ensimmäisellä vuosikymmenellä (1998-2008) varsinkin Etelä-Euroopan maat elivät yli varojensa ja suurelta osin tuhosivat kilpailukykynsä euron suojissa. Kaikkialla uskottiin euron menestyvän hyvin ja markkinakuri lakkasi toimimasta. Euron kymmenvuotisjuhlissa vuonna 2008 oli euforia vallalla. Komissio, EKP, IMF ja muutkin tahot pitivät euroa suurena menestyksenä. Tällöin ei aavistettu lainkaan, että euron suuri kriisi alkaisi jo kahden vuoden kuluttua Kreikan ongelmista. Varoituksen sanoja ei ilmeisesti kukaan kehdannut esittää eikä riskejä ilmeisesti tiedostettukaan.
Euron ensimmäisellä vuosikymmenellä lainoja virtasi euron eteläisiin maihin valtavia määriä. Niillä rahoitettiin kulutusta, investointeja ja julkisen sektorin kasvua. Lisäksi näissä maissa nostettiin palkkoja ja eläkkeitä paljon enemmän kuin pohjoisissa jäsenmaissa. Kun Saksassa yksikkötyökustannukset kasvoivat ensimmäisellä vuosikymmenellä yhteensä vain noin 15 prosenttia, eteläisissä maissa kasvua oli 20-35 prosenttia. Tämän seurauksena kilpailukyky heikkeni dramaattisesti.
Yhdysvalloista vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä euroalue näytti aluksi selviävän hyvin. Käänne huonoon suuntaan alkoi Kreikan velkakriisistä keväällä 2010. Kreikka pelastettiin kahden välisin luotoin, mutta samalla rikottiin Maastrichtin sopimusta eli ns. no-bailout periaatetta. Sen jälkeen Kreikka on saanut kaksi suurta tukipakettia ERVV:n ja EVM:n kautta (Euroopan vakausmekanismi). Kreikalle on myönnetty tukiluottoja yhteensä noin 300 miljardia euroa.
Kreikan kriisiä seurasivat Irlannin, Espanjan, Portugalin ja Kyproksen kriisit. Italian talouskasvu on ollut poikkeuksellisen hidasta koko euroajan. Italian pankit ovat olleet huonossa kunnossa. Euroopan vakausmekanismi (EVM) perustettiin hallitusten välisellä sopimuksella myöntämään tukiluottoja kriisimaille. Eurokriisi horjutti vakavasti euron olemassaoloa. Ratkaisevaa oli EKP:n pääjohtajan lausuma kesällä 2012. Mario Draghi sanoi, että EKP tulee tekemään kaiken tarvittavan euron pelastamiseksi. Tämä lausunto vakautti euron tilanteen. Myöhemmin EKP ja kansalliset keskuspankit alkoivat ostaa markkinoilta euromaiden velkakirjoja ja muitakin arvopapereita valtavat määrät. Näin saatiin valtion pitkät korot pysymään alhaisella tasolla. Kriisimaissa ne olisivat saattaneet muuten kohota korkealle tasolle ja suistaa ainakin osan maista velkakriisiin ja Kreikan konkurssiin. Kriisitoimenpiteisiin kuului myös pankkiunionin perustaminen vuonna 2013.
EKP ja kansalliset keskuspankit ovat ostaneet valtion ja muidenkin arvopapereita noin 2400 miljardilla eurolla (Suomen BKT on noin 220 miljardia euroa). Eurojärjestelmän tase onkin kasvanut valtavasti 1200 miljardista yli 3000 miljardiin euroon.
Euroalueen kasvu on elpynyt selvästi vuoden 2016 jälkeen. Rakenteelliset ongelmat ovat kuitenkin jääneet ratkaisematta. Kriisimaissa teollisuuden tuotannon taso on edelleen paljon alle vuoden 2007 tason. Portugalissa ero on 14%, Italiassa 17%, Kreikassa 19% ja Espanjassa 21% (alle 2007 tason). Nuorisotyöttömyys on Kreikassa 45%, Espanjassa ja Italiassa 30% ja Portugalissa 22%. Kreikan valtion velka-aste on edelleen erittäin korkea yli 170 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Sinnin mukaan edes kaikkein innokkaimmat euron kannattajat eivät voi rehellisesti sanoa, että euro olisi menestynyt hyvin. Sinn siteeraa kuuluisaa sosiologia Ralf Dahrendorfia, joka on sanonut, että, ”The currency union is a grave error, a reckless and misguided goal, that will not unite but break up Europe” (suom: “Eurovaluutta on kohtalokas virhe, vastuuton tavoite, joka ei yhdistä Eurooppaa vaan hajottaa sen“):
Sinnin mukaan on vaikeata nähdä selkeätä kehitysuraa eurolle. Toiset haluavat velkojen ja riskien yhteisvastuullistamista. Toiset varoittavat tällaisesta kehityksestä, joka vain johtaisi vastuuttomaan talouspolitiikkaan. Euron uudistamisesta ei ole yhteistä näkemystä. On hyvin mahdollista, että euron kolmas vuosikymmen (2018-2028) ratkaisee sen kohtalon.
Todettakoon, että useissa aiemmissa kirjoituksissaan Hans-Werner Sinn on suoraan ennustanut euron loppua aikaa myöten.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Saksassa toivotaan jo uusia vaaleja, AfD kiipesi gallupissa demareiden ohitse
Euroopan komissio tyrmäsi odotetusti Italian budjettiesityksen
Unkarin keskuspankin johtaja: Euroansasta pitää päästä pois
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää