Saksa yrittää luopua ydinvoimasta ja kivihiilestä, mutta maan energiakäännös on suurissa vaikeuksissa
VTT Heikki Koskenkylä avaa Saksan kaoottista energiapolitiikkaa. Ydinvoimasta pitäisi luopua, tuulivoiman rakentaminen hidastuu, maakaasu on vaikeuksissa, kivihiilestä on vaikeaa luopua. Sähkön hinta on jo nyt hyvin korkealla. Energiakysymykset nousevat yhä keskeisemmälle sijalle politiikassa.
Saksassa hyväksyttiin vuonna 2019 ilmastonsuojelulaki, joka velvoittaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. EU on sen jälkeen sopinut tiukemmasta päästöjen vähentämisestä myös vuoden 2030 jälkeen. Kyseessä on paljon mainostettu Green Deal-sopimus.
Ympäristöjärjestöt tekivät Saksassa valituksen ilmastonsuojelulaista Karlsruhen perustuslakituomioistuimelle. Valituksessa väitetään, että ilmastonsuojelulaki ja sen kautta Saksan valtio eivät suojele kansalaisia tarpeeksi ilmastonmuutoksen aiheuttamilta haitoilta. Tuomioistuin hyväksyi osan valituksesta. Valitus on oikeutettu siltä osin, että ilmastonsuojelulaista puuttuvat riittävät toimet päästöjen vähentämiseksi vuodesta 2030 eteenpäin. Tuomioistuin katsoi, että kansalaisten vapaudet vaarantuvat vuoden 2030 jälkeen mikäli päästöjen vähennystahti on liian hidas.
Talousministeri Peter Altmaier (cdu), puolustaa vuoden 2019 ilmastolakia, vaikka hän myöntääkin, että vuoden 2030 jälkeen päästöjen vähentämistahtia on lisättävä. Kaiken kaikkiaan Saksan energiakäännös, Energiewende, on suurissa ongelmissa.
Ydinvoimasta päätettiin luopua vuonna 2011 Japanin Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Viimeiset ydinreaktorit suljetaan parin vuoden kuluttua. Nordstream 2 -maakaasuputkea ei ehkä saada valmiiksi. Ranska, Yhdysvallat, EU:n komissio ja monet muutkin maat vastustavat hankkeen loppuunsaattamista. Se lisäisi liikaa energiariippuvuutta Venäjästä.
Tuulivoiman rakentaminen on puolittunut huippuvuosista. Kaikki helposti rakennettavat alueet on jo käytetty tuulivoimalle. Uutta tuulivoimaa joudutaan rakentamaan entistä lähemmäksi asuinalueita. Uusista voimalahankkeista on tehty jatkuvasti valituksia ja siksi rakentamistahti on hidastunut.
Perustuslakituomioistuimen kannanotto lisää Energiewenden vaikeuksia. Sähkön tuonti on kasvanut voimakkaasti. Kivihiilestä luopumisen aikataulua pitäisi kiristää, mutta se tulee kalliiksi. Aikataulu voi pikemminkin pettää. Paine Nordstream 2:n valmiiksi rakentamiseen kasvaa.
Vihreiden liittokansleriehdokas on Annalena Baerbock, puolueen toinen puheenjohtaja. Toinen puheenjohtaja on Robert Habeck, joka hävisi liittokansleriehdokkuuden. Baerbock on kovasti mainostanut vaalikampanjassaan vihreiden tavoitetta vähentää päästöjä peräti 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tähän Saksalla ei ole mitään mahdollisuuksia.
Vihreät haluavat jouduttaa kivihiilestä luopumista. Ydinvoiman käyttö päättyy pian. Vihreät vastustavat myös Nordstream 2 maakaasuputken käyttöönottoa. Sähkön tuotantoa pitäisi valtavasti lisätä aurinko- ja tuulivoimalla. Vihreät eivät ole tehneet energiapolitiikastaan kustannuslaskelmia. Sähkön hinta on Saksassa jo nyt EU:n korkeimpia.
Saksan seuraavaksi hallitukseksi ennustetaan CDU:n ja vihreiden, sekä vapaiden demokraattien FDP:n koalitiota. CDU ja FDP eivät hyväksy vihreiden energiapoliittisia linjauksia. Sosiaalidemokraattien kannatus on gallupeissa edelleen ennätysalhaalla noin 15 prosentin tasolla. SPD tuskin enää lähtee suureen koalitioon CDU:n kanssa. Suuria ongelmia on Saksan seuraavalla hallituksella edessä syyskuun liittopäivävaalien jälkeen.
Heikki Koskenkylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Euroopan sähkömarkkinat järisevät – kuluttajien energialasku voi nousta viidenneksen
Sähkökriisi runtelee maita pitkin Eurooppaa – komissio on huolissaan ilmastopakettinsa kannatuksesta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää