Saksi-Anhaltin CDU valmis yhteistyöhön AfD:n kanssa – puoluejohto tyrmistynyt
17.02.2020 |10:46
LEHTIKUVA
Saksa takalukossa – kristillisdemokraattien puheenjohtajavalinta johtaa sotkuun
20.02.2020 |11:59
Saksan suurimman puolueen puheenjohtajavalinta sotkee Saksan politiikkaa ja vaikuttaa koko unioniin. Edellisen puheenjohtajan valintaan osallistui 999 valitsijamiestä. Koko Euroopan suunta on siis varsin harvojen käsissä.
Saksan kristillisdemokraattien (CDU) puheenjohtajakisaan osallistuu neljä henkilöä. Kaksi heistä tavoitteli puheenjohtajuutta myös viime kerralla. Joulukuun alussa 2018 kisan hävisivät politiikan ja liike-elämän välillä sukkuloinut Friedrich Merz ja Saksan terveysministeri Jens Spahn. Kisan voitti Annegret Kramp-Karrenbauer, joka pitkästä nimestään johtuen on median kielessä AKK.
Merz ylsi toiselle valintakierrokselle AKK:n kanssa ja hävisi vaalin täpärästi. AKK saavutti noin 52 prosenttia äänistä ja Merz joutui tyytymään 48 prosenttiin äänistä.
Tulevassa puheenjohtajakisassa kahden aiemman haastajan lisäksi mukana on hallinnon suosikki Armin Laschet ja hiljattain kisaan osallistunut liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Norbert Röttgen.
Kaksi johtajaa – yksi ongelma
Liittokansleri Angela Merkel ilmoitti luopuvansa puolueen puheenjohtajuudesta lokakuussa 2018. Hän kuitenkin halusi jatkaa liittokanslerina tuleviin liittopäivävaaleihin asti.
Saksaan oli muodostumassa yhden puolueen sisälle kahden johtajan ongelma. Merkel jatkaisi ulkopolitiikan johdossa esimerkiksi Eurooppa-neuvostossa. CDU:n puheenjohtaja virittelisi puolueen linjauksia ja politiikkaa.
Merkel oli aiemmin pitänyt selvyytenä, että Saksan suurimman puolueen puheenjohtaja on samalla maan liittokansleri. Merkel sai puolueeltaan runsaasti kritiikkiä vapaan maahanmuuttopolitiikansa vuoksi. Paine ajoi luopumaan jostain.
Liittopäivien hallituskumppani SPD ei sulata vieläkään muuta liittokansleria kuin Merkel. Se viestii sitä, että Merkelin täysi-ikään ehtinyt liittokanslerin ura on vienyt CDU:ta rutkasti vasemmalle.
Merkel ei ollut enää täysin perillä puolueestaan luovuttuaan puheenjohtajuudesta. Samalla linkki kentän ja maan johdon välillä katkesi.
Näin kävi, vaikka Merkelin suosikkiehdokas AKK voittikin vaalit. Asetelma ei toiminut. Nyt maailmalla jännätään sitä, että haastaako uusi puheenjohtaja Merkelin tosissaan vai voittaako Laschet, joka empiirisen kokemuksen mukaan olisi altis epäonnistumiselle.
Liittokanslerin potkut hankalia
Saksan liittokansleria ei voida erottaa maan perustuslain mukaan ilmoitusluontoisena asiana. CDU:n tulevakaan puheenjohtaja ei voi tätä tehdä.
Mikäli puolueen johtoon valittaisiin Merkelin vasemmistolaista politiikkaa tiukasti kritisoinut Merz, voisi yksi ratkaisu olla Merkelin vetäytyminen maan johdosta.
Tässäkin on ainakin kolme ongelmaa. Ensinnäkin se olisi nolo loppu Merkelin valtakaudelle. Toiseksi Merkel on hyvin suosittu johtaja. Ja kolmanneksi: sosiaalidemokraatit (SPD) on uhannut kävellä ulos hallituksesta, jos Merkel ei jatka liittokanslerina.
Tuo kolmas asia voisi merkitä uusia liittopäivävaaleja, mitä SPD tuskin nykyisten kannatuslukujen vuoksi toivovan. Toisaalta, SPD on jo käyttänyt rutkasti poliittista pääomaansa vaatimassa Thüringenin osavaltion pääministerivalinnan perumista. Puolue on kipuillut aiemminkin ja hallituksen jatko on silloin tällöin ollut veitsen terällä.
Raja tullee myönnytyksissä jossain kohtaa vastaan, mikäli ukaasilista on pitkä.
Milloin uusi puheenjohtaja valitaan?
Sitäkään ei vielä tiedetä, milloin uusi puheenjohtaja olisi määrä valita. Puoluekokous järjestetään joulukuussa, mutta monen mielestä sinne on pitkä aika ja puolueelle halutaan nopeasti uusi puheenjohtaja.
Puolueen sääntöjen mukaan puoluekokous voitaisiin järjestää aikaisintaan huhtikuun lopulla. Ajoituksessakin on oma ongelmansa.
Saksa on EU:n puheenjohtajamaa heinäkuun alusta vuoden loppuun asti. Käydäänkö silloin valtakamppailua CDU:n puheenjohtajavalinnan kanssa? Jos valinta tehdään aiemmin, painostaako uusi puheenjohtaja liittokanslerin ulos ja puheenjohtajuuden alkaessa maassa on tyystin uusi liittokansleri?
Vai käykö jopa niin, että Saksassa käydään liittopäivävaalit, eikä maalla ole varsinaisesti johtajaa, joka voisi antaa askelmerkkejä EU:n kehityssuunnalle?
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Norbert Röttgen Armin Laschet Friedrich Merz Annegret Kramp-Karrenbauer Jens Spahn CDU Angela Merkel Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tapaus Thüringenista valtava kohu Saksassa – liberaali Spiegel-lehti maalailee inhokistaan demonia
17.02.2020 |17:57
Saksan vasemmistopuolueen käytöstavat: Uudelle pääministerille varatut onnittelukukat paiskattiin tämän jalkoihin ja marssittiin tuohtuneena ulos
06.02.2020 |10:42
Äänestäjien tahto mitätöitiin Thüringenissa – Toimittaja Pertti Rönkkö: Saksalaiset miettivät, onko vaalien järjestämisessä enää mitään järkeä
07.02.2020 |09:27
CDU:n sekoilu Saksassa vain yltyy: Puheenjohtajalla tukalat oltavat – uudet vaalit tulossa Thüringeniin kannatuksen romahduttua
10.02.2020 |11:02
Saksan demareiden järjetön ehdotus: AfD:n maapäiväedustajien vaikutusvalta pois Nordrhein-Westfalenissa
12.02.2020 |14:12
Viikon suosituimmat
1.
Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
27.03.2025 |15:59
2.
SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
26.03.2025 |18:41
3.
Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
25.03.2025 |19:18
4.
Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
26.03.2025 |14:44
5.
Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
24.03.2025 |21:03
6.
Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
24.03.2025 |16:12
7.
Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
25.03.2025 |16:01
8.
Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
29.03.2025 |13:59
9.
EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
25.03.2025 |13:18
10.
Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
24.03.2025 |12:13
