Saksa painaa kaasua kohti liittovaltiota – Suomen vanha EU-linja “peesaa Saksaa” ei enää toimi
Euroopan komission ehdotuksiin unionin kehittämiseksi on sisäänrakennettu talouspoliittisen vallan siirtäminen kansallisilta parlamenteilta EU:n toimielimille. Komissio esittää EU:n talousministerin pestin perustamista ja tälle alistettavan budjetin ja budjettivallan kasvattamista. Saksa ja Ranska painavat EU:n uudistuksissa kaasua, mutta Suomi painaa jarrua Hollannin johtamassa kakkosketjussa. Suomi EU:n sisäpiirissä on entistä selvemmin aprillipilaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri Taloussanomissa.
Suomen päättäjät ovat uskotellet Suomen kuuluvan EU:n vaikutusvaltaisimpaan sisäpiiriin, kun olemme mukana kaikissa ytimissä. Hurrin mukaan tätä tulkintaa on pidetty yllä Saksan EU-linjaa peesaamalla.
– Saksa on alusta asti ollut yksi niistä maista, jotka määräävät tahdin Euroopan unionin EU:n ja euromaiden talous- ja rahaliiton yhteisissä hankkeissa. Siksi Saksan kanssa samaa mieltä olemalla on Suomessakin tuntunut kuin olisi itsekin vallan keskiössä.
Hurrin mukaan Saksan kannalla oli helppo olla niin kauan kuin Saksan eurolinja kiteytyi talouskurin vaatimukseen ja yhteisvastuun torjumiseen. Niihin Suomenkin hallitukset ovat pitkän aikaa uskoneet.
EU-kriitikoille on tähän asti voitu sanoa, että Suomen ei kannata erota rahaliitosta, koska se ei ole kehittymässä yhteisvastuun suuntaan.
Saksa hylkäsi talouskurin vaatimuksen
Saksa ei kuitenkaan ole entisellään, Hurri toteaa.
– Se on toki edelleen EU:n ja samalla euroalueen suurin talousmahti ja keskeisen tärkeä poliittinen voimanpesä. Mutta sen EU- ja eurolinjaukset eivät ole entisellään.
Saksa näyttää Hurrin mukaan siirtyneen kohti Ranskan edustamaa EU- ja eurolinjaa, joka on verrattomasti ”pehmeämpi” kuin se perisaksalainen talouskurilinja, johon Suomi on yhä ankkuroitunut.
– Nyt Suomi näyttää vaihtaneen leiriä ja pudonneen pois europolitiikan ykkösketjusta. Suomi painaa nyt jarrua Hollannin johtamassa EU:n pohjoislohkon kakkosketjussa, Hurri väittää.
Hurrin mukaan tämä enteilee Suomen hallitukselle vaikeata tasapainoilua ja kiperiä koetuksia jo tällä kevätkaudella. Eteen tulee ensin keväällä yhteistä talletussuojaa ja muita raskaan sarjan talousuudistuksia koskevia aloitteita. Isoja päätöksiä pitäisi syntyä EU-maiden johtajien huippukokouksissa kesäkuun lopussa ja ensi vuoden toukokuussa.
Pitemmällä aikavälillä komissio haluaa muuttaa euroalueen talousrakenteita ja talousvallan jakoa monin tavoin nykyistä liittovaltiomaisempaan suuntaan.
Hurrin mukaan komission ehdotuksia voi puoltaa esimerkiksi sillä perusteella, että nykymuodossaan euromaiden talous- ja rahaliitto on keskeneräinen ja pitkän päälle kestämätön epäyhtälö, jonka valuviar osoitti eurokriisi.
Keskenään kovin erilaisten kansantalouksien rahaliitto ei toimi niin kauan kuin vain rahapolitiikka ja valuutta ovat yhteiset mutta muu talouspolitiikka on ainakin muodollisesti kansallista eikä maiden keskinäisten vaihtotaseiden tasapainottamiseen ole keinoja, Hurri kirjoittaa.
Jarrumiehet joutuvat ahtaalle
Perussuomalaisesta näkökulmasta paras ratkaisu ja vaihtoehto liittovaltiokehitykselle voisi olla rahaliiton purkaminen. Hollannin johtaman jarruryhmän maat haluavat kuitenkin vielä jatkaa tekemättä kumpakaan selkeää valintaa. Hurrin analyysin mukaan jarruryhmä voi joutua Euroopassa ahtaalle.
Nämä maat ovat Hollannin ja Suomen lisäksi Irlanti, Latvia, Liettua, Ruotsi, Tanska ja Viro. Ruotsilla ja Tanskalla on yhä omat kruununsa, muut ovat euromaita.
Ryhmän valtiovarainministerit julkaisivat maaliskuun alussa yhteisen julkilausuman, jossa ne esittelivät selvästi komission esityksistä poikkeavan kantansa talous- ja rahaliiton kehittämisestä. Hurrin mukaan julkilausuma vaikuttaa sellaisenaan aloitteelliselta ja rakentavalta, mutta verrattuna komission ja varsinkin Ranskan aloitteisiin tämä ryhmä painaa enemmän jarrua kuin kaasua.
– Jos Saksa alkaa painaa kaasua toden teolla Ranskan tapaan, voi Hollannin jarruryhmä joutua ahtaalle. Se tietäisi Suomellekin entistä pidempää välimatkaa EU:n sisäpiiristä ja entistä vaikeampaa poliittista tasapainotaiteilua, Hurri analysoi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää