Saksa ilmoitti keskiviikkona tarvitsevansa lisäaikaa Turkin maanantaina nostamalle syytevaatimukselle. Vaatimus johtui Saksan kansallisella ZDF-televisiokanavalla 31.3. näytettyyn Jan Böhmermannin irvokkaaseen ja satiiriseen runoon Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanista.
Böhmermann on itse myöntänyt runon olleen tarkoituksellisen herjaava, ja että runo koettelee Saksan perustuslain takaamaa taiteen sana- ilmaisuvapautta. Saksan liittokansleri Angela Merkel on ilmoittanut Turkille, että esitetty runo oli “tarkoituksellisen loukkaava”. Merkelin kritisoijat ovat huomauttaneet, että tämä ilmoitus on ollut omiaan madaltamaan syytevaatimuksen kynnystä. Böhmermannin runossa Erdoğan kuvattiin eläimiinsekaantujana ja pedofiilinä.
Saksan lakien mukaan valtiojohtajien herjaaminen on lainvastaista, ja siitä voidaan tuomita enintään kolmeksi vuodeksi vankeutta. Syyte pitää tulla kyseiseltä valtiolta, ja sen tulee saada Saksan hallituksen siunaus.
Saksan hallitukselle tilanne on kiperä. Saksan on katsottu tarvitsevan Turkkia EU:n palautussopimusta varten. Toisaalta Saksa haluaisi kunnioittaa ilmaisuvapautta. Erdoğanin katsotaan puolestaan rikkoneen räikeästi sanan- ja lehdistönvapautta.
Böhmermann ei ollut ensi kertaa asialla. Hän on aiemmin tehnyt muun muassa satiirisen laulun Kreikan ex-valtiovarainministeri Gianis Varoufakisista.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
