Sakari Puisto: Suomen tulee kilpailla koulutuksen laadulla, ei maksuttomuudella

Lukukausimaksujen täyskatteellisuus tarkoittaa, että maksuilla tulee kattaa koulutuksen kaikki kustannukset, jotta korkeakoulut voivat ohjata resursseja opetuksen laatuun.

Muutos saattaisi Suomen yhtäläiseen asemaan tärkeimpien verrokkimaiden Ruotsin, Tanskan ja Norjan kanssa, jotka kaikki perivät EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta vähintään kustannuksia vastaavat lukuvuosimaksut.

Kansanedustaja ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto pitää hallituksen esitystä tärkeänä ja näkee sen tarpeelliseksi. Muutos on syytä tehdä joka tapauksessa riippumatta julkisen talouden tilanteesta, oli se sitten alijäämäinen tai ylijäämäinen.

Laadukas koulutus houkuttelemaan opiskelijoita

Lukukausimaksut mahdollistettiin EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ensimmäisen kerran vuonna 2016. Silloin minimitaso tosin asetettiin 1 500 euroon, mitä Puisto pitää liian alhaisena. Hallituksen esityksessä siirrytään nyt kohti täyskatteellisuutta.

‒ Tietysti pitäisi pyrkiä myös ei ainoastaan täyskatteellisuuteen, vaan siihen, että jäisi myös marginaalia siihen väliin, Puisto lisää.

‒ Oikeastaan tulokulma tähän on se, että meidän ei pitäisi kilpailla maksuttomuudella, vaan meidän nimenomaan pitäisi kilpailla sillä, että pystymme tarjoamaan laatua. Jos pystymme tarjoamaan laadukasta koulutusta kansainvälisesti verrattuna, meille kyllä riittää opiskelijoita.

– Kun menee yliopistoihin Euroopassa ja maailmalla, missä on lukukausimaksuja, siis huomattavasti korkeampiakin kuin Suomessa tulee olemaan, niin siellä on paljon erityisesti jatkotutkinto-ohjelmissa kansainvälisiä opiskelijoita Euroopan ulkopuolelta, Puisto kuvailee.

Hakemusmaksujen poistaminen oli virhe

Sakari Puisto näkee myös hakemusmaksun palauttamisen olevan paikallaan. Korkeakoulut itsekin ovat hallituksen esityksen mukaan kannattaneet hakemusmaksun palauttamista käyttöön. Huonolaatuisten ja vähäisen harkinnan perusteella tehtyjen hakemusten määrä on kasvanut käsittelymaksun poistamisen jälkeen, millä on ollut huomattava vaikutus korkeakoulujen työmäärään ja resurssitarpeeseen.

‒ Jos henkilö ei ole yhtään valmis sitomaan omia resurssejaan, siis maksamaan edes muutamaa kymmentä euroa, niin se herättää kyllä kysymyksen siitä, kuinka tosissaan hakemus tehdään.

– Siellä on joukossa niitä, jotka hakevat ihan tosissaan, mutta jos hakemuksia voidaan tehdä täysin maksutta, niitä voidaan tehdä myös ihan huvin vuoksi ja ties mistä tarkoitusperistä. Pienehkö hakemusmaksu on täysin perusteltua, Puisto päättää.