MATTI MATIKAINEN
Sairaalan kosteusvauriot johtivat kätilön työpaikan ja terveyden menettämiseen – myös 12 vuoden eläkkeet menivät: ”En pidä Suomea enää oikeusvaltiona”
Sisäilmasairastunut kätilö Tarja Kovalainen kertoi tuumaustunnilla, ettei vaikeuksien jälkeen ole antanut periksi. – Jos nyt sairastuisin, lähtisin edelleen hakemaan oikeutta vaikka tie on ollut pitkä ja kivinen, Kovalainen sanoo.
Tarja Kovalainen kertoi maanantaina tuumaustunnilla, että hän haaveili jo lapsena tulevansa kätilöksi.
– Se oli ihailemani ammatti. Aikomukseni työskennellä kätilönä eläkeikääni saakka mureni sairastumiseen, joka alkoi 1990-luvun loppupuolella.
Parikymmentä vuotta sitten Kovalainen sai astmadiagnoosin. 2000-luvulle tultaessa oireet pahenivat, lisäksi tuli muun muassa korvatulehduksia, silmäoireita ja poskiontelotulehduksia, joita hoidettiin antibiooteilla. Myöhemmin astmakin paheni, ja lisäksi tuli hengenahdistusta, nivelvaivoja ja nenäverenvuotoa.
– Hoidin vielä tuolloinkin sairaanakin synnytyksiä. Olo työvuoron jälkeen oli kuin umpipussissa. Aivot löivät tyhjää ja olin suunnattoman väsynyt, Kovalainen kertoo.
Tutkimusten jälkeen todettiin ammattitauti
Työterveyslääkäri alkoi epäillä Kovalaisen oireita työperäisiksi, koska vapaa-ajalla Kovalainen oli terve. Sairastelu kuitenkin jatkui, ja muidenkin Kovalaisen työtovereiden terveys oli alkanut heikentyä.
Tutkimusten jälkeen Kovalaisella todettiin ammattitauti.
– Yksi osastomme lääkäri pyysi, että en ryhtyisi oikeusteitse vaatimaan korvauksia, koska sen vuoksi muidenkin työpaikat olisivat vaarassa mennä. Niin, minultahan itseltänihän tässä meni lopulta työ, terveys ja toimeentulo.
– Ajatuksissa oli, että kun olemme sairaalassa, eikö kukaan tiedä että juuri hän voi olla seuraava, joka sairastuu homeesta. Eikö sairaalan pitäisi parantaa eikä sairastuttaa ketään? Kovalainen ihmettelee.
Asiaa puitiin eri oikeusasteissa
Vuonna 2008 Kovalainen muutaman työtoverinsa kanssa päätti viedä asian käräjäoikeuteen ja vaatia korvauksia.
Käräjillä Kovalaisen työnantaja, keskussairaalakuntayhtymä, vapautettiin korvausvaatimuksista. Myöhemmin hovioikeus kuitenkin katsoi kolmen kätilön sairastumisen johtuneen työnantajaosapuolesta.
Lopulta korkein oikeus asettui työnantajaosapuolen kannalle ja ratkaisussa katsottiin, etteivät sairaalan kosteusvauriot olleet työnantajan tiedossa eivätkä sairastumiset ennakoitavissa.
Ammattiliitto ei osannut auttaa
Altistuminen työpaikalla sisäilman ongelmille on johtanut siihen, että Kovalainen ei sairastuttuaan ole enää työkykyinen mutta tuloja hän ei ole saanut sen jälkeen, kun Kela lopetti sairauspäivärahan maksamisen 180 päivän jakson kuluttua loppuun.
Kovalainen toimi myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa, mutta joutui lopettamaan, koska tila oli homeessa.
– Minulle sanottiin, että yhden ihmisen takia paikkaa ei vaihdeta.
Lopulta Kovalainen pyysi, että hänet irtisanottaisiin, koska hänestä ei enää ole töihin sairaalassa.
– Otin yhteyttä myös Tehyyn ja pyysin neuvoa. Yhdeksän kuukauden miettimisen jälkeen sain vastauksen, että kun hävisin juttuni korkeimmassa oikeudessa, minun tulee varmaan palata töihin. Vastasin, että eihän minun sairauteni ole mihinkään hävinnyt, vaikka korkein oikeus teki oikeusmurhan. Vuonna 2017 Tehy lopulta vastasi, etteivät he osaa auttaa ja toivottivat hyvää kesää, Kovalainen kertoo.
Eläkehakemus hylättiin
Koska ammattiliitto ei osannut auttaa, Kovalainen palkkasi itse itselleen lakimiehen
– Hän hoitikin työnsä mallikkaasti ja selkein perustein. Minut sanottiin irti helmikuussa 2018. Mietin kuitenkin, miksi kaikki täytyy mennä vaikeimman kautta. Oikeudenkäyntien pitkittymiseenhän emme olisi menneet, jos vakuutusyhtiö olisi ymmärtänyt, että olemme saaneet ammattitaudin ja että työpaikka on meidät sairastuttanut.
Kovalainen laskee, että hän on sairastumisen vuoksi menettänyt yli 12 vuoden eläkkeet.
– Ennen joulua sain joululahjan, eläkehakemukseni oli hylätty. Olen kuulemma työkykyinen 56-vuotias. Elämä kuitenkin jatkuu eikä periksi anneta. Jos nyt sairastuisin, lähtisin edelleen hakemaan oikeutta vaikka tie on ollut pitkä ja kivinen, Kovalainen sanoo.
Hän jatkaa, ettei pidä enää Suomea oikeusvaltiona.
– Eikö perustoimeentulo ja työtapaturmasta tulevat korvaukset pitäisi kuulua kaikille? Mitään ylimääräistä korvausta en ole pyytänyt, vain sen mitä olen menettänyt, Kovalainen kysyy.
Suomessa on paljon muitakin työpaikalla sisäilmasta sairastuneita, joiden hyväksi perussuomalaiset ovat viime vuosina laatineet esityksiä, joilla sairastuneiden tilannetta ja oikeusturvaa pyritään parantamaan. Sisäilmasairastunut Susanna Vauhkonen kertoo tilanteestaan Youtubessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sairauseläke vakuutusyhtiö kätilö työterveyshuolto Tehy sisäilmasairastuneet Sairaala Homeongelmat Kela oikeus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yhteiskunnan tuen puute johti sisäilmasairastuneen lapsen kuolemaan – isän vetoomus: ”Auttakaa meitä”
Eläkkeellä oleva biokemisti: ”Työterveyslaitoksen turhat hometestit olivat huijausta ja sairastuneiden turhaa pahoinpitelyä”
Meri: Sisäilmasairastuneiden terveyspalvelut ja sosiaaliturva on saatava kuntoon
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää