LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sähköinen tienpito takkuaa Norjassa – yhdellä latauksella auraa runsaan tunnin
Huoli ympäristöstä on yhteinen ja päästötön liikenne tekee tuloaan vääjäämättä. Kova kiire saattaa joskus kuitenkin kostautua. Tämä on havaittu Norjassa, jossa talvinen tienpito on vaikeuksissa ladattavan aurauskaluston takia.
Raskaan liikenteen ja tienpidon kaluston sähköistäminen on selkeä kehityssuunta mutta haasteellinen sellainen. Tämän kokivat ylänköjen asukkaat jokin aika sitten, kun lumimyrsky pyyhkäisi itäisen Norjan ylitse.
Liikenne alueella joutui suuriin vaikeuksiin, kun lunta pöllysi taivaan täydeltä mutta auraaminen takkusi. Kaaos oli valmis ja turhautuneita olivat sekä autoilijat, että aurauskaluston kuljettajat.
Yhdellä latauksella runsas tunti aurausta
– Talvella voi ajaa yhtä soittoa ehkä tunnin tai puolitoista, kertoo ladattavan aurausauton kuljettaja Nettavisen-lehdelle.
– Pikalatureita ei ole aivan joka kulmassa ja sitä paitsi autoa pitää ladata neljä-viisi tuntia, jotta sillä voi ajaa tuon puolitoista tuntia.
Haastavan tilanteen taustalta löytyy kansallinen ilmastosuunnitelma nollapäästöisten liikenneratkaisujen käyttöönotosta. Kunnat ovat Norjassa siirtymässä pelkästään päästöttömien kulkuneuvojen hankintaan vuoteen 2025 mennessä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ladattava aurauskalusto päästöttömät kulkuneuvot kansallinen ilmastosuunnitelma nollapäästöisten liikenneratkaisujen käyttöönotosta pikalaturi latausaika aurauskalausto auraaminen talvinen tienpito päästötön liikenne sähköistäminen Sähköautot ympäristöpolitiikka Ilmastonmuutos Norja
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sähköautot seisontaan Sveitsissä – jos energiapula iskee
Lulu Ranne toteaa: “Vain Uruguaylla on Suomea kireämpi ilmastopolitiikka”, johon tutkimusjohtaja Juho Rahkonen vastaa: “Suomi on Euroopan Kuuba”
Sähköautorasismia Norjassa? Maailman ympäristöystävällisin alus kelpuuttaa vain polttomoottoriautot autokannelleen
Perussuomalaiset: Kansallinen ilmastostrategia ajaa teollisuuden ahtaalle – ilmastotoimille aikalisä
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.