Viime viikonloppuna räjähti pommi Malmön keskustassa. Edeltävänä yönä kuultiin voimakas räjähdys Norrköpingissä. Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana Ruotsissa on Rikoksentorjuntaviraston mukaan tehty jo 48 erityypistä pommi-iskua. Iskuissa on käytetty käsikranaatteja ja yhä lisääntyvässä määrin ammattikäyttöön tarkoitettuja ilotulitteita sekä pyrotekniikkaa.
Rikosten määrät ovat Ruotsin yleisradion mukaan kasvaneet selvästi, sillä vastaavana aikana vuonna 2018 pamahti 37 kertaa. Yhteistä kaikille räjäytyksille on se, että ne on tehty kaupungeissa, ilmeisesti suuremman huomion tavoittamiseksi.
Pommi-iskut keskittyvät voimakkaasti joko Tukholmaan tai eteläiseen Ruotsiin, erityisesti Malmön seudulle. Koko viime vuoden aikana räjähti 162 kertaa ja iskuista yli puolet tehtiin edellä mainituilla alueilla.
Iskuissa käytetyissä räjähdysaineissa on tapahtunut selvä muutos vuosien saatossa. Balkanin sodasta peräisin olleet käsikranaattivarastot on ilmeisesti posautettu tyhjiksi, sillä nyt yhä useammin käytössä ovat voimakkaat ilotulitteet. Vaikka kyseessä olisi Cobra 8 -pyrovalmiste, seuraukset pommien räjähdyksistä ovat vakavat. Kuten viime viikonloppuna Malmössä.
– Useat asuntojen ikkunat menivät sirpaleiksi räjähdyksen voimasta ja jopa lähistölle pysäköityjen autojen ikkunat hajosivat, kertoo Malmön poliisi. Viranomaiset ovat ilmeisesti saanut jonkinlaisen otteen rikollisista, sillä pommitusten määrä Malmön alueilla on hiukan laskenut.
Räjähdykset onkin usein yhdistetty maahanmuuttajien lähiöissä tapahtuneisiin aseellisiin yhteenottoihin ja viranomaiset ovat panostaneet väkivaltaisuuksien tutkintaan sekä ennaltaehkäisyyn.
Katso kuinka Cobra 8 räjähtää:
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
