

LEHTIKUVA
Ruotsissa ammuttiin hengiltä 63 ihmistä vuonna 2022 – taustalla vuosikymmenten poliittiset virheratkaisut
Ruotsissa ammuttiin kuoliaaksi 63 ihmistä vuonna 2022. Kasvua edellisestä vuodesta on 40 prosenttia. Välitön syy kuolemiin löytyy rikollisen maailman valtataisteluista, mutta poliittinen pohja tapahtumille luotiin vuosikymmeniä sitten, kirjoittaa toimittaja Blanche Sande Fokus-aikakauslehdessä.
Uuden vuoden aattona Tukholman esikaupungin hampurilaisravintolassa kuoli luoteihin vuoden 2022 viimeinen ja kuudeskymmeneskolmas ampumisten uhri. Edellisenä vuonna Ruotsissa ammuttiin hengiltä 45 ihmistä.
Ampumalla surmattujen määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2013. Vastaavien rikosten määrä Euroopassa on vähentynyt, joten Ruotsin suunta on aivan omansa. Ruotsin luvut ovat Suomen, Norjan ja Tanskan yhteenlaskettuihin numeroihin verrattuna kuusinkertaiset.
Tyhjiöillä on tapana täyttyä
Välitön syy ampumisten lisääntymiseen saattaa johtua alamaailman voimatasapainon häiriintymisestä, valtatyhjiöistä ja pyrkimyksistä tyhjiöiden täyttämiseen.
– Eräs olettamus on tasapainon järkkyminen alamaailmassa, koska poliisi on kyennyt omilla toimillaan puuttumaan rikollisten salattuun viestintään. Myös suuret huumeiden ja käteisen rahan takavarikot voivat jo itsessään johtaa konflikteihin, arvelee Malmön ylipiston kriminologian dosentti Manne Gerell Fokus-aikakauslehdessä.
Tukholmassa on meneillään räppäri Nils ”Einár” Grönbergin murhasta syksyllä 2021 alkunsa saanut kostojen ketju. Södertäljessä puolestaan seitsemän ihmistä kuollut sen jälkeen, kun poliisi korjasi kaduilta vankilaan kilpailevien jengien johtohahmot. Valtatyhjiöillä on rikollismaailmassakin monta halukasta täyttäjää.
– Syynä ovat monet tehdyt ja tekemättömät päätöksen vuosikymmenten ajalta, pohtii Gerell väkivallan hallitsematonta kasvua.
Väkivallan kasvua ei haluttu ottaa vakavasti
Maahanmuutto on ollut avainsana Ruotsissa kymmeniä vuosia. Ihmiset asettuivat lähiöihin ja tyhjiin asuntoihin, joista muut muuttivat pois. 30 vuotta sitten tehtiin päätöksiä, joiden seurauksena järjestäytynyt yhteiskunta tavallaan poistui ”hylätyiltä” alueilta.
– Kun tappava ammuskelu alkoi sitten lisääntyä kymmenen vuotta sitten, Ruotsilla ei ollut halua tai kykyä tarttua ongelmaan. Näin oli sekä poliitikkojen, että poliisin laita, Gerell sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- järjestäytynyt yhteiskunta pako lähiöistä huumetakavarikko kyberkeinot viestinnän murtaminen alamaailma tyhjiö voimatasapaino Manne Gerell surmata ampumalla jengirikollliset väkivallan kierre Nils ”Einár” Grönberg konflikti koston kierre ampuminen murhat rikollisjengit Ammuskelu maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peltokangas: Hyssyttelyn ja maton alle lakaisun aika on nyt ohi – maahanmuuttopolitiikkaan mallia Tanskasta

Kiivasta sananvaihtoa katujengeistä eduskunnassa – Rantanen: “Ilmeisesti vihervasemmisto on syönyt keskustan peräänkuuluttamat jalkapannatkin poikki”

Oppositio välikysymyksessään: Hallitus epäonnistunut turvaamaan kadut – nuoriso- ja katujengirikollisuuteen puututtava muun muassa maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikan keinoin

Purra Haapala-TV:ssa: Katurikollisuuden juurisyy on huono maahanmuuttopolitiikka – ”Tästä ei pääse mihinkään, vaikka jengeissä mukana olisi myös suomalaisia”

Junnila: Suomettumisesta siirrytty mamutukseen – ”Yhteiskunta sulkee silmänsä ja antaa kansalaisten kohdata pahoinpitelyt, ryöstöt ja raiskaukset”

Malli löytyi Saksasta: Ruotsin poliisi yrittää käännyttää 8–12-vuotiaat lapset pois järjestäytyneen rikollisuuden polulta

Jengirikollisuuteen puuttunut kunnanhallituksen puheenjohtaja äänestettiin ulos Ruotsissa – jengirikollisten äänillä

Taas verinen viikonloppu Tukholmassa – Yksi kuoli ja luodeista saivat myös sivulliset
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää