Ruotsin työvoimatoimistoa syytetään kaunistelusta: vain seitsemän prosenttia kotoutusohjelmasta valmistuneista opiskelee tai on tukivapaissa töissä
Ruotsin työvoimatoimisto kertoo maahanmuuttaneiden työllistämistä edistävän hankkeen sujuneen hyvin, mutta lähempi tarkastelu paljastaa rujot luvut.
Ruotsin työvoimatoimisto Arbetsförmedlingen kertoi 1. marraskuuta julkaisemassaan lehdistötiedotteessa hiljattain maahanmuuttaneiden työllistämistä edistävän hankkeen sujuneen hyvin. Kaksivuotiseen kotouttamisohjelmaan osallistui kesällä 2017 enimmillään 77.000 henkilöä. Tänä vuonna maahanmuuttajista 44 prosentin kerrotaan olevan töissä tai aloittaneen opiskelut kolme kuukautta kotouttamisohjelmasta valmistumisen jälkeen. Vielä vuosi sitten työ- tai opiskelupaikan löytäneiden osuus oli vain 32 prosenttia.
Arbetsförmedlingen otsikoi lehdistötiedotteen optimistisesti: ”Yhä useampi hiljattain maahanmuuttanut saa työpaikan”.
SVT:n mukaan tiedote herätti närkästystä. Tiedotteen tilasto-osuudesta käy ilmi, että suurin osa työmarkkinoille kotoutuneiksi väitetyistä on tempputyöllistetty, eli työpaikat pohjautuvat julkisen sektorin tukiaisiin. Vuonna 2018 vain seitsemän prosenttia ohjelmasta valmistuneista oli löytänyt opiskelupaikan tai tuista vapaan työpaikan. Vertailun vuoksi sama lukema oli vuonna 2017 neljä prosenttia. Eli tänä vuonna vain joka kuudes kotouttamisohjelman myötä muka-kotoutuneista on onnistunut siinä markkinaehtoisesti. Erityisesti naisten tilanne on surkea. Kotoutusohjelmasta valmistuneista miehistä opiskelemaan tai töihin pääsi yli puolet, mutta naisilla lukema on vain 30 prosenttia.
Expressen-lehden politiikantoimittaja Anna Dahlberg kommentoi SVT:lle tarinan suuresta menestystarinasta olevan ”selvästi harhaanjohtavaa”. Dahlbergin mukaan Arbetsförmedlingen on vaikean tehtävän edessä: matalasti koulutettujen ihmisten sovittaminen työmarkkinalle, joka edellyttää hyvää ruotsinkielen taitoa ja vähintään lukiotason tietoja, ei ole helppo tehtävä. Dahlbergin mielestä vaikeudesta huolimatta kaunistelu ei auta ketään.
Joka kolmannella ei edes peruskoulun taitoja
Talouselämä kirjoitti kesäkuussa Ruotsin aloittavan maahanmuuttajien palkkakokeilun. Kotouttamistyöpaikoiksi kutsutuissa töissä puolet palkasta maksaa työnantaja ja valtio toisen puolikkaan. Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton varatoimitusjohtaja Peter Jeppson kertoi TE:lle, että Ruotsissa kestää jopa yhdeksän vuotta ennen kuin puolet heikosti koulutetuista maahanmuuttajista on työllistynyt. Jeppsonin mukaan joka kolmannella maahanmuuttajalla ei ole edes peruskoulua vastaavaa tutkintoa. Koska työntekijän maksaman palkan on vastattava työntekijän tuottavuutta, kouluttamattomat maahanmuuttajat eivät saa työtä ilman valtion avustusta. Ilmeisesti kohteliaisuussyistä Jeppson kuitenkin kertoo kyseessä olevan ”samaan aikaan suuri voimavara ja suuri haaste”.
Suomen keskustelu nojaa Ruotsiin
Suomessa kuulee usein kerrottavan, että Ruotsi osaisi integroida maahanmuuttajansa Suomea paremmin. Tämä tarina nojaa pitkälti Ruotsin maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten työllisyysasteiden esittämiseen yhdessä, erittelemättä sen tarkemmin, ovatko maahanmuuttajat työperäisiä, mistä maasta lähtöisin, minkälaista palkkaa he saavat tai kuinka suuri osa työpaikoista on osittain tai kokonaan verorahoilla kustannettujen tukien varaan pohjautuvia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää