Ruotsin työvoimatoimisto kertoo maahanmuuttaneiden työllistämistä edistävän hankkeen sujuneen hyvin, mutta lähempi tarkastelu paljastaa rujot luvut.
Ruotsin työvoimatoimisto Arbetsförmedlingen kertoi 1. marraskuuta julkaisemassaan lehdistötiedotteessa hiljattain maahanmuuttaneiden työllistämistä edistävän hankkeen sujuneen hyvin. Kaksivuotiseen kotouttamisohjelmaan osallistui kesällä 2017 enimmillään 77.000 henkilöä. Tänä vuonna maahanmuuttajista 44 prosentin kerrotaan olevan töissä tai aloittaneen opiskelut kolme kuukautta kotouttamisohjelmasta valmistumisen jälkeen. Vielä vuosi sitten työ- tai opiskelupaikan löytäneiden osuus oli vain 32 prosenttia.
Arbetsförmedlingen otsikoi lehdistötiedotteen optimistisesti: ”Yhä useampi hiljattain maahanmuuttanut saa työpaikan”.
SVT:n mukaan tiedote herätti närkästystä. Tiedotteen tilasto-osuudesta käy ilmi, että suurin osa työmarkkinoille kotoutuneiksi väitetyistä on tempputyöllistetty, eli työpaikat pohjautuvat julkisen sektorin tukiaisiin. Vuonna 2018 vain seitsemän prosenttia ohjelmasta valmistuneista oli löytänyt opiskelupaikan tai tuista vapaan työpaikan. Vertailun vuoksi sama lukema oli vuonna 2017 neljä prosenttia. Eli tänä vuonna vain joka kuudes kotouttamisohjelman myötä muka-kotoutuneista on onnistunut siinä markkinaehtoisesti. Erityisesti naisten tilanne on surkea. Kotoutusohjelmasta valmistuneista miehistä opiskelemaan tai töihin pääsi yli puolet, mutta naisilla lukema on vain 30 prosenttia.
Expressen-lehden politiikantoimittaja Anna Dahlberg kommentoi SVT:lle tarinan suuresta menestystarinasta olevan ”selvästi harhaanjohtavaa”. Dahlbergin mukaan Arbetsförmedlingen on vaikean tehtävän edessä: matalasti koulutettujen ihmisten sovittaminen työmarkkinalle, joka edellyttää hyvää ruotsinkielen taitoa ja vähintään lukiotason tietoja, ei ole helppo tehtävä. Dahlbergin mielestä vaikeudesta huolimatta kaunistelu ei auta ketään.
Talouselämä kirjoitti kesäkuussa Ruotsin aloittavan maahanmuuttajien palkkakokeilun. Kotouttamistyöpaikoiksi kutsutuissa töissä puolet palkasta maksaa työnantaja ja valtio toisen puolikkaan. Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton varatoimitusjohtaja Peter Jeppson kertoi TE:lle, että Ruotsissa kestää jopa yhdeksän vuotta ennen kuin puolet heikosti koulutetuista maahanmuuttajista on työllistynyt. Jeppsonin mukaan joka kolmannella maahanmuuttajalla ei ole edes peruskoulua vastaavaa tutkintoa. Koska työntekijän maksaman palkan on vastattava työntekijän tuottavuutta, kouluttamattomat maahanmuuttajat eivät saa työtä ilman valtion avustusta. Ilmeisesti kohteliaisuussyistä Jeppson kuitenkin kertoo kyseessä olevan ”samaan aikaan suuri voimavara ja suuri haaste”.
Suomessa kuulee usein kerrottavan, että Ruotsi osaisi integroida maahanmuuttajansa Suomea paremmin. Tämä tarina nojaa pitkälti Ruotsin maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten työllisyysasteiden esittämiseen yhdessä, erittelemättä sen tarkemmin, ovatko maahanmuuttajat työperäisiä, mistä maasta lähtöisin, minkälaista palkkaa he saavat tai kuinka suuri osa työpaikoista on osittain tai kokonaan verorahoilla kustannettujen tukien varaan pohjautuvia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset huomasivat Lux Helsingin somekampanjan, jossa esiintyy hijabiin puettu nainen. Kampanjavideota näytettiin esimerkiksi Facebookissa. Hijab-kuvan jälkeen videolle tulee versaalein kirjoitettuna sana "empowering" (voimaannuttaa).
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Vasemmistopuolueet esittivät tiistaina valtion talousarviota käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa useita muutoksia sisäministeriön hallinnonalaan ja maahanmuuttoon liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi opposition linjaa vastuuttomaksi.
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Lue lisää
Lue lisää
