Ruotsin turvallisuuspoliisi: Isis-palaajat voivat lisätä terrorismin uhkaa ja heidän taitonsa kiinnostavat myös tavallisia rikollisia

Ruotsiin on palannut jo 150 Isis-järjestön toiminnassa mukana ollutta henkilöä ja lisää on tulossa. Monet ovat edelleen mukana radikalisoituneissa ympyröissä, joista aikoinaan matkaan lähtivät. Osa myy terroristijärjestöstä peräisin olevia taitojaan rikollisjengeille.

Pari viikkoa sitten Ruotsiin palasi kolme Isis-naista pohjoisen Syyrian vankileireiltä. Heidän on arveltu muodostavan uhan maan turvallisuudelle, sillä he ovat tiettävästi saaneet asekoulutusta ja osallistuneet taisteluihin. Paikallinen kurdihallinto on toteuttamassa uusia karkotuksia, joten lisää Isis-väkeä on väkeä tulossa Ruotsiin.

Monet palaajista uppoutuvat vanhoihin kuvioihinsa palattuaan kotimaahansa. Nämä ihmiset eivät välttämättä muodosta välitöntä terroristista uhkaa mutta he saattavat olla mukana jihadistisessa ruohonjuuritoiminnassa.

– Kyse on pikemminkin tukityöstä kuin törkeiden rikosten suunnittelusta ja toteuttamisesta. He hankkivat rahoitusta ja verkostoja, järjestelevät tiloja ja sen tapaista, sanoo Säpon analyytikko Ahn-Za Hagström.

– Monet hakeutuvat myös rikollisiin piireihin, joissa uskonto ei ole keskeinen tekijä.

Kokonaiskuva puuttuu

Turvallisuuspoliisi Säpolla ei ole Isis-terroristijärjestön piiristä palanneista yhtenäistä kuvaa. Sekalaisessa joukossa on kiihkomielisiä jihadisteja ja sodan traumatisoimia, illuusionsa menettäneitä ihmisiä. Siksi palanneiden taustojen selvittely on ensiarvoisen tärkeää, vaikkakin usein todella vaikeaa.

Saksalainen tutkimus osoittaa, että puolet Isis-palaajista jää ääriajattelun piiriin. Terrorismin asiantuntijan mukaan Ruotsissa ei ole kokonaiskuvaa siitä, mitä palaajille tapahtuu kotiinpaluun jälkeen.

– Nämä ihmiset ovat olleet osa maailman julminta terroristiorganisaatiota. Siksi haluamme tietää, kuinka moni on palannut, mitä he tekevät, kuinka moni on edelleen mukana rikollisessa toiminnassa ja kuinka moni on luopunut siitä, luettelee terrorismin tutkija Magnus Ranstorp.

– Viranomaiset väittävät, että palaajien vastaanottojärjestelyt toimivat, mutta mitä on väitteiden takana ja miltä todellisuus oikeasti näyttää? Ranstorp kysyy.