Ruotsin tunnetuin rikostoimittaja on maahanmuuttaja. Hänen osoitteensa on salainen mutta puheensa on aina ollut suoraa ja avointa. Siitäkin huolimatta, että maahanmuuton ongelmista puhuneet on pitkään leimattu rasisteiksi.
Kun Diamant Salihu muutti vuonna 1990 perheensä mukana Kosovosta Ruotsiin, hän oli seitsemän vanha. Borlängen Tjärna Ängar -lähiössä asui tuolloin sekoitus yksinhuoltajia, ”ruotsalaisia sosiaalitapauksia” sekä maahanmuuttajia.
Rikollisuutta oli sen verran, että poikien korkeintaan onnistui varastaa ”tai lainata” polkupyörä.
-Nyt suuri joukko samasta maasta lähtöisin olevia ihmisiä kerääntyy yhteen ja eristäytyy muusta yhteiskunnasta, toteaa rikostoimittaja Salihu Dagens Nyheterin haastattelussa.
Ruotsalaistoimittajaksi Salihu on aina ollut suorapuheinen. Jo vuonna 2018 hän toi julki ongelmat, jotka koskivat tiettyjä etnisiä ryhmiä Rinkebyn ongelmalähiössä. Kosto, kunnia ja miesvalta olivat käsitteitä, jotka piti ymmärtää pysyäkseen kärryillä alueen tapahtumista.
Salihun mielestä asioilla oli yhteys ja muut toimittajat olivat samaa mieltä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut eikä asioista puhuttu mediassa niiden oikeilla nimillä. ”Mitä muka voisimme tehdä?”
-Journalismi jäi vain pintaraapaisuksi. Maahanmuuton ongelmista puhuneet leimattiin rasisteiksi, Salihu muistelee.
Salihu on kirjoittanut useita palkittuja teoksia rikollisten salatusta elämästä. Uusin teos on nimeltään ”När ingen lyssnar” (suom: Kun kukaan ei kuuntele). Kirjailija on saanut käyttöönsä chattikeskusteluja, jotka valottavat rikollisten arkea ja ajatusmaailmaa poikkeuksellisella tavalla.
Kaiken huumekaupan, väkivallan ja ammuskelun keskelläkin Salihu kiistää pelkäävänsä, vaikka hän kertoo asioista vailla holhousyhteiskunnan hopeista pilvenreunaa. Moni haluaisi hänen vaikenevan.
-Yritykset vaientaa minut johtavat päinvastaiseen tulokseen. Kaikkein pahinta olisi yrittää saada minut pitämään turpani kiinni. Olen valinnut ammatin, joka edellyttää sitä, että uskallan seisoa sanojeni takana.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
