LEHTIKUVA
Ruotsin tie — kuinka massamaahanmuutto romutti pohjoismaisen hyvinvointivaltion
Suomessa ei vielä esiinny kranaatti-iskuja ja räjähdyksiä kuten Ruotsissa, mutta erityisesti viimeisten vuosien aikana täälläkin on saatu esimakua siitä, mitä tuleman pitää, kun seurataan Ruotsin tietä maahanmuutossa.
Ruotsalainen kurditaustaisen taloustieteilijä Tino Sanandajin julkaisi vuonna 2016 kirjan Massutmaning (suomeksi Massiivinen haaste). Se on tähän mennessä kokonaisvaltaisin teos siitä, millaisiin massiivisiin ongelmiin massamaahanmuutto kehitysmaista Ruotsiin on johtanut.
Kirja oli julkaisun jälkeen yksi Ruotsin myydyimmistä kirjoista (kaikki kategoriat mukaan lukien).
Kotouttaminen ei auta
Sanandajin mukaan Ruotsin maahanmuuton ongelmien perimmäisenä syynä ei ole se, että Ruotsi olisi ”kotouttanut” väärin tai liian vähän. Sen sijaan ongelmien juurisyynä on Ruotsin harjoittama maahanmuuttopolitiikka.
Ruotsi on ottanut vastaan aivan liikaa sellaisia maahanmuuttajia, joilta puuttuu tarvittava koulutus pärjätä pohjoismaisilla työmarkkinoilla. Länsimaiden ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajilla on ollut muutenkin vaikeuksia sopeutua ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
Monikulttuurisuuden ongelmat
Sanandajin mukaan kulttuurisesti kaukaa tulevien maahanmuuttajien integroituminen Ruotsiin voi epäonnistua ainakin seuraavista syystä — joskin tulijoiden koulutustaso on silti ratkaisevinta:
1) Virallinen Ruotsi yrittää kieltää oman kulttuurinsa tai pitää sitä maahanmuuttajien omaa kulttuuria vähempiarvoisena. Tällainen asenne ei kannusta tulijaa omaksumaan ruotsalaista kulttuuria.
2) Monikulttuurisuusideologia, joka korostaa tulijoiden oman kulttuurin säilyttämisen tärkeyttä.
3) Korkea ihmisten keskinäinen luottamus pohjoismaisissa yhteiskunnissa voi hieman paradoksaalisesti estää kaukaisesta kulttuurista tulevaa sopeutumasta ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
Rasittaa julkista taloutta
Maahanmuuton tuomat ongelmat näkyvät tätä nykyä päivittäin jopa suomalaisessa valtamediassa uutisina Ruotsissa tapahtuneista räjähdyksistä ja Euroopan kärkipaikalle kohonneesta aseellisesta väkivallasta. Ongelmat näkyvät myös rinnakkaisyhteiskuntien syntynä maahanmuuttajavaltaisiin lähiöihin.
Kun tarkastellaan maahanmuuton vaikutuksia Ruotsin julkiseen talouteen — eli käytännössä ruotsalaiselle veronmaksajalle — niin maahanmuuton vaikutus kääntyi nettomääräisesti negatiiviseksi vuoden 1990 paikkeilla ja on ollut negatiivinen siitä lähtien. Tämä johtuu siitä, että Ruotsi alkoi ottaa vastaan 1980-luvulta lähtien yhä enemmän sellaisia maahanmuuttajia, joilla ei ole ollut edellytyksiä pärjätä Ruotsissa.
Suomi tulee perässä
Sanandaji julkaisi kirjastaan päivitetyn, englanninkielisen laitoksen vuonna 2020. Sen nimi on Mass Challenge — The Socioeconomic Impact of Migration to a Scandinavian Welfare State.
Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen on kirjoittanut katsauksen kirjan keskeisestä sisällöstä. Katsauksessa myös viitataan siihen, miten läheisesti Suomi kulkee Ruotsin tietä maahanmuutossa, joka rasittaa niin julkista taloutta kuin tuo mukanaan myös vakavia sosiaalisia ongelmia kuten väkivaltaiset katujengit.
Katsaus löytyy kokonaisuudessaan täältä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tino Sanandajin alhainen koulutustaso katujengit kehitysmaat Julkinen talous Kotouttaminen Monikulttuurisuus Samuli Salminen Suomi Suomen Perusta Ruotsi Rikollisuus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Purra: “Ruotsin tie maahanmuuton ongelmien kieltämisestä siihen, että armeija tulee kadulle, oli varsin lyhyt ja nopea”
Jengiväkivallan kaikki kustannukset selvitetään – yhden ampumisen suorat kulut 75 miljoonaa kruunua
Sisäministeri Rantanen esittää tehostettuja alueellisia tarkastuksia katuväkivallan kitkemiseksi: Tarvitaan uusia toimia, jotta emme ajaudu Ruotsin tielle
Tutkijat: Suomessa on useita ulkomailta johdettuja rikollisorganisaatioita
Hallitukselta merkittäviä panostuksia sisäiseen turvallisuuteen ja katurikollisuuden torjuntaan: Poliisin määrärahoihin tuntuva korotus
Hakkarainen ei hyväksy heikennyksiä EU-jäsenmaiden rajavalvonnan suvereniteettiin: “Kun Ruotsi huutaa armeijaa ja Suomen poliisia apuun, ehkä monikulttuurisuus on viimein mennyt liian pitkälle”
Sisäministeri Rantanen: Maahanmuutto, huono integraatio ja rikollisuus liittyvät yhteen – ”Ratkaisu löytyy, kun tunnistat ja tunnustat ongelman”
Jimmie Åkesson poistaisi kansalaisuuden heiltä, jotka eivät halua elää Ruotsissa maan tavalla: ”Sopeutukaa tai muuttakaa muualle”
Presidenttiehdokas Halla-aho: Jos me Suomessa teemme kaiken samoin kuin Ruotsissa, myös lopputulos tulee olemaan samanlainen
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.