Ruotsin sotilastiedustelu varoittaa: Venäjän toimia leimaavat kova riskinotto ja täydellinen piittaamattomuus
Venäjällä otetaan reippaasti riskiä ja maan harvalukuiset päättäjät eivät vähäisimmässäkään määriin piittaa tekojensa seurauksista. Ruotsin sotilastiedustelu MUST kertoo vuosikertomuksessaan asiat koruttomasti: Venäjän hyökkäykseen on varauduttava ja mitä vain voi olla edessä.
Kesällä kerran Moskovasta kotiin palaava Ruotsin sotilastiedustelu MUSTin agentti opetti Helsinki-Vantaalla Venäjästä kiinnostunutta. Hän siteerasi vanhaa sananlaskua, jossa ehkä piilee itänaapurin ikuinen totuus: “Yesli ty ne riskuyesh’, ty ne p’yesh’ shampanskoye” (Jos et ota riskiä, et juo sampanjaa).
Nykyvenäjän sortokoneisto on peräisin hajoavan Neuvostoliiton raunioilla otetuista riskeistä, jotka palkitsivat ruhtinaallisesti suurimmat roistot. Todennäköisesti tuosta johtuen Venäjästä käytetään usein nimitystä “kleptokratia”.
Yhteenotto Venäjän kanssa mahdollinen
Ruotsin sotilastiedustelun johtaja Thomas Nilsson palaa laitoksen vuosikertomuksessa vanhaan teemaan. Nyt ollaan tilanteessa, jossa jännitteet lännen ja Venäjän välillä ovat niin suuret, että yhteenotto on täysin mahdollinen ja se voi olkaa myös vahingossa. Näin Nilsson kirjoittaa:
Venäjän johdon toimille on ominaista kova riskinotto ja täydellinen piittaamattomuus. MUST arvioi, että Venäjä pyrkii mahdollisimman pian kasvattamaan sotilaallista voimaansa Ukrainassa koettujen tappioiden jälkeen. Esteitä tälle toki on, kuten rajalliset rahoitusmahdollisuudet, menetetyt avainkyvykkyydet sekä kattavat länsimaiden asettamat pakotteet.
Hyökkäyssodan tavoitteet ennallaan
Venäjän keskeiset tavoitteet Ukrainassa ovat ennallaan: maan laillinen johto pitää syrjäyttää ja suuntautuminen länteen pitää katkaista. Venäjä käy sotaa niin kauan, että lännen tuki Ukrainalle horjuu ja puolustustahto Kiovassa murtuu riittävästi, jotta sotilaalliset tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Venäjä panostaa voimakkaasti taloudellisiin, teollisiin sekä ihmisresursseihin voidakseen jatkaa sotaa nykyisellä intensiteetillä. Tästä syystä liikekannallepano Venäjällä on mahdollinen maaliskuun puolivälin vaalinäytelmän jälkeen.
Miehitetyillä alueilla sortotoimet jatkuvat ja Venäjä toistaa jatkuvasti niiden kuuluvan hyökkääjälle. Esimerkkeinä painostuksesta ruplan ottaminen pakolla maksuvälineeksi ja venäläisten passien jakaminen miehitettyjen alueiden asukkaille.
Yhteiskunta turvaa pilveen
Kriittiseen infrastruktuurin kohdistuva uhka ja yhteiskunnan keskeisten toimintojen turvaaminen ovat muutakin kuin elintarvikkeiden, sähkön ja veden saannin turvaaminen.
Ukrainan kokemukset osoittavat, että yhteiskunnan kannalta kriittinen informaatio ja tietokannat voidaan suojata siirtämällä ne naapurimaiden pilvipalveluihin Venäjän iskujen ulottumattomiin. Näin keskeiset yhteiskunnalliset toiminnot voivat jatkua käynnissä olevasta sodasta huolimatta.
Digitalisointi ja informaatioteknologia ovat osoittaneet Ukrainassa todellisen merkityksensä myös taistelukentällä. Satelliittien, droonien ja muiden sensoreiden hankkima tiedustelutieto on pystytty hyödyntämään sekä jakamaan reaaliaikaisesti.
Konventionaalinen sota
Pohjolassa kannattaa ottaa huomioon se, että Venäjä oppii kaiken aikaa lisää nykyaikaisesta sodankäynnistä. Koska kriittisten komponenttien saatavuus on pakotteiden takia hankalaa ja ennen kaikkea kallista, Venäjä luultavasti kuitenkin panostaa yksinkertaisempaan varustukseen.
Tappiot taistelukentällä, puuttuvat kyvykkyydet sekä tuotantokapasiteetti voidaan korvata esimerkiksi kiinalaisella huipputeknologialla. Näin Venäjän menetykset Ukrainassa eivät välttämättä vähennä maan länsimaille muodostamaa uhkaa.
Hengähdystaukoa ei tule
Hengähdystaukoa ei ole tulossa vaan Ruotsin puolustusvoimien sekä kokonaismaanpuolustuksen on jatkettava varustautumista korkean riskin uhkaa vastaan.
Tässä tilanteessa olisi virhe uskoa, että Venäjän tilapäinen sotilaallisen voiman menetys antaisi meille hengähdystauon Pohjolassa. Venäjän hyökkäys Ruotsiin on mahdollinen uhkakuva ja myös Naton jäsenenä meidän on kyettävä kohtaamaan arvaamaton vastustaja, MUST arvioi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Thomas Nilsson pilvipalvelut droonit satelliitit kyvykkyydet riskinotto roistovaltio Ruotsin sotilastiedustelu Venäjän hyökkäyssota varustautuminen Venäjän miehittämät alueet Ruotsin puolustusvoimat tappiot kansainväliset pakotteet Must diktatuuri piittaamattomuus valuutta sota Kleptokratia Passi Kiina Ukraina nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: Ukrainan selviytyminen itsenäisenä maana on Suomelle kohtalonkysymys
Teemu Keskisarjan kolumni: Ryssän orja ja EU:n orja
Suomi kolmanneksi aktiivisin avuntarjoaja Ukrainalle – sisäministeri Rantanen: “Tuen antaminen on tärkeää”
Perussuomalaisten Immonen: Nato-maiden tehtävä enemmän puolustusteollista yhteistyötä
Antikainen: Turvallisuusriskeihin varauduttava – puolustusministerin hanke askel oikeaan suuntaan
Perussuomalaiset kannattavat Naton huippuosaamiskeskusta Kainuuseen
Mäenpää vaatii satelliittipaikannuksen häirintälaitteiden hallussapidon kieltämistä: “Laitteita käyttävät esimerkiksi taksiautoilijat ja jakeluautojen kuskit mutta myös ammattirikolliset”
Jani Mäkelältä tyrmäys EU-rahastolle: EU ei pärjää kilpailussa Yhdysvaltoja vastaan, ja siksi sen kanssa on liittouduttava
Viikon suosituimmat
Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Krista Kiurua lyöty kasvoihin
Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää