Ruotsin sosialidemokraatit ovat julkaisseet 14-kohtaisen vaaliohjelman, joka sisältää maahanmuuttokriittisiä ajatuksia. Useimmat julistuksen kohdista muistuttavat ruotsidemokraattien nykyisiä kannanottoja sekä vaalimanifestia vuodelta 2014. Asiantuntijan mukaan kyseessä on vaalitaktiikka, jonka avulla demarit pyrkivät mahdollisimman lähelle nousukiidossa olevaa puoluetta eli ruotsidemokraatteja.
Turvapaikanhakijoiden määrää pitää vähentää ja karkotusmääräyksen saaneet eivät voi käydä koulua saatikka kahmia sosiaalitukia. Siinäpä pääpiirteissään Ruotsin sosialidemokraattien uunituoreet vaalilupaukset Expressen-lehden mukaan.
Lehden tekemässä vertailussa demareiden nyt julkaistut kannanotot pakolaispolitiikkaan ja maahanmuuttoon muistuttavat kovasti ruotsidemokraattien nykyisiä ja miksei myös ikääntyneempiä vaalilupauksia. Tärkeintä demareiden mielestä on juuri nyt se, että Ruotsi ei voi enää noudattaa anteliaampaa pakolaispolitiikkaa kuin muut EU-maat.
– Puolueiden erot tulevat esiin juuri suhtautumisessa Euroopan unioniin, ruotsidemokraatit ovat siinä suhteessa olleet paljon kriittisempiä, sanoo valtiotieteilijä Jonas Hinnfors.
Demarit haluavat – kuinka ollakaan – lisätä tukea pakolaisleireille Euroopan ulkopuolella. Samoin YK:n kiintiöpakolaissysteemiä pitäisi kehittää siihen suuntaan, että vastuu pakolaisista jakautuisi tasaisemmin eri valtioiden kesken.
Pakolaispolitiikan painopisteen muuttaminen siihen suuntaan, että autetaan ihmisiä heidän kotiseuduillaan on pitkään ollut ruotsidemokraattien keskeisimpiä tavoitteita
– Ruotsidemokraatit ovat vuosia puhuneet näistä asioista ja pitäneet niitä jatkuvasti esillä. Siksi uskonkin, että äänestäjät kysyvät nyt itseltään sitä, miksi luottaisin kopioon, arvelee politiikan tutkija Jenny Mandelstam.
Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa uusi normaali, ja tämän tosiasian on tunnustanut Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtajakin, kuten Suomen Uutiset kirjoitti huhtikuussa. Vasta vaalien jälkeen voi arvioida, muuttuuko politiikka muuttuneen keskustelukulttuurin mukana.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
