Yli 12 000 karkotusmääräyksen saanutta on kadonnut ja parin vuoden sisällä heitä voi olla 42 000 lisää. He ovat usein pimeän talouden orjatyövoimaa tai rikollisliigojen värväyksen kohteita. Poliisi on löytänyt yksittäisiä osoitteita, joissa voi olla kirjoilla 500 eri henkilöä ja asuntoja, joissa kalusteena on pelkkiä patjoja. Ihmiset nukkuvat vuoroissa. Poliisi on todella huolissaan tästä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ja paperittomien ihmisten varjoyhteiskunnasta.
Ruotsin rajapoliisi on aikamoisen haasteen edessä. Tehtävälistalla on 17 000 karkotuspäätöksen täytäntöönpano. Akuuttia kiirettä helpottaa se, että karkotuspäätöksen saaneista henkilöistä 12 600 on kadonnut viranomaisilta ja heillä on haku perässä.
– Maahanmuuttoviraston ennusteesta on helppo nähdä, että seuraavan neljän vuoden aikana saamme 42 000 toimeksiantoa lisää, sanoo rajapoliisin päällikkö Patrik Engström Aftonbladetin haastattelussa.
Hankaluutta aiheuttaa sekin, että karkotuspäätöksen saaneiden henkilöiden säilöönottopaikat ovat täynnä. Vaikka poliisi siis saa kiinni maassa luvatta olevan henkilön, tämä pitää säilytyspaikan puuttuessa päästää menemään. Engströmin mukaan tarvetta olisikin 800 uudelle säilytyspaikalle.
Kuun vaihteessa astuu voimaan ulkomaalaislain muutos, joka mahdollistaa poliisin tarkastuskäynnit työpaikoilla ilman varsinaista rikosepäilyä. Jos vaikkapa autopesula tarjoaa palveluitaan epäilyttävän halvalla, poliisilla on oikeus tarkistaa, ovatko työntekijöiden luvat kunnossa.
-Poliisi ei ensisijaisesti jahtaa työntekijöitä vaan työnantajia, jotka käyttävät hyväkseen henkilöitä, joilla ei ole oikeutta olla maassa. Ja se on rikos.
-Tottakai tässä käy niin, että henkilöihin käyvät tarkastukset lisääntyvät siinä samalla, toteaa Patrik Engström.
Kun poliisi saa määryksen poistaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen henkilön maasta, tämä on useimmiten jo ehtinyt hävitä kuin tuhka tuuleen. Siksi poliisin ja maahanmuuttoviraston yhteistyötä on Engströmin mukaan tehostettava:
– Meidän on päästävä paremmin ja aikaisemmin kiinni heidän järjestelmiinsä, jottei henkilö ehdi kadota ennen karkotuspäätöksen toimeenpanoa.
Kokonaan oma lukunsa ovat sitten maassa luvatta oleskelevat, joiden henkilöllisyys on vain asianomaisen itsensä tiedossa. Se on todellinen ongelma, koska kohdemaat voivat kieltäytyä vastaanottamasta kansalaisia, joiden henkilöllisyys on epäselvä.
Siksi poliisi haluaa oikeuden päästä tutkimaan paperittomien henkilöiden matkapuhelimien ja muun viestinnän sisältöä. Myös paperittomien itsensä ja heidän vaatteidensa sekä tavaroidensa tutkimisen pitäisi olla mahdollista. Poliisi on vienyt ehdotuksen näistä toimenpiteistä oikeusministeriöön mutta vastaus uupuu vielä.
Paperittomien henkilöiden lukumäärä Ruotsissa on täysin arvioiden varassa. Punaisen Ristin valistunut arvaus liikkuu jossakin 10 000 – 35 000 henkilön välimaastossa. Paperittomat ovat erittäin otollista kasvualustaa rikollisuudelle. He voivat itse siirtyä rikoksen poluille tai rikollisliigat voivat värvätä heidät riveihinsä.
Nimettömien ja kasvottomien henkilöiden hyväksikäyttö mitä erilaisimmissa palvelu- ja teollisuustöissä kasvattaa entisestään pimeää taloutta. Rajapoliisin erikoisyksikkö on Aftonbladetin mukaan löytänyt teollisuushalleista yhden ja saman osoitteen alta 500 eri ihmisen majapaikkoja, joissa nukutaan kolmessa vuorossa ja kalusteina ovat ainoastaan patjat lattialla.
-Näitä löytyy suurkaupunkien jokaiselta teollisuusalueelta, sanoo rajapoliisin Tukholman alueen ryhmänjohtaja Jerk Wiberg.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
