Yli 12 000 karkotusmääräyksen saanutta on kadonnut ja parin vuoden sisällä heitä voi olla 42 000 lisää. He ovat usein pimeän talouden orjatyövoimaa tai rikollisliigojen värväyksen kohteita. Poliisi on löytänyt yksittäisiä osoitteita, joissa voi olla kirjoilla 500 eri henkilöä ja asuntoja, joissa kalusteena on pelkkiä patjoja. Ihmiset nukkuvat vuoroissa. Poliisi on todella huolissaan tästä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ja paperittomien ihmisten varjoyhteiskunnasta.
Ruotsin rajapoliisi on aikamoisen haasteen edessä. Tehtävälistalla on 17 000 karkotuspäätöksen täytäntöönpano. Akuuttia kiirettä helpottaa se, että karkotuspäätöksen saaneista henkilöistä 12 600 on kadonnut viranomaisilta ja heillä on haku perässä.
– Maahanmuuttoviraston ennusteesta on helppo nähdä, että seuraavan neljän vuoden aikana saamme 42 000 toimeksiantoa lisää, sanoo rajapoliisin päällikkö Patrik Engström Aftonbladetin haastattelussa.
Hankaluutta aiheuttaa sekin, että karkotuspäätöksen saaneiden henkilöiden säilöönottopaikat ovat täynnä. Vaikka poliisi siis saa kiinni maassa luvatta olevan henkilön, tämä pitää säilytyspaikan puuttuessa päästää menemään. Engströmin mukaan tarvetta olisikin 800 uudelle säilytyspaikalle.
Kuun vaihteessa astuu voimaan ulkomaalaislain muutos, joka mahdollistaa poliisin tarkastuskäynnit työpaikoilla ilman varsinaista rikosepäilyä. Jos vaikkapa autopesula tarjoaa palveluitaan epäilyttävän halvalla, poliisilla on oikeus tarkistaa, ovatko työntekijöiden luvat kunnossa.
-Poliisi ei ensisijaisesti jahtaa työntekijöitä vaan työnantajia, jotka käyttävät hyväkseen henkilöitä, joilla ei ole oikeutta olla maassa. Ja se on rikos.
-Tottakai tässä käy niin, että henkilöihin käyvät tarkastukset lisääntyvät siinä samalla, toteaa Patrik Engström.
Kun poliisi saa määryksen poistaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen henkilön maasta, tämä on useimmiten jo ehtinyt hävitä kuin tuhka tuuleen. Siksi poliisin ja maahanmuuttoviraston yhteistyötä on Engströmin mukaan tehostettava:
– Meidän on päästävä paremmin ja aikaisemmin kiinni heidän järjestelmiinsä, jottei henkilö ehdi kadota ennen karkotuspäätöksen toimeenpanoa.
Kokonaan oma lukunsa ovat sitten maassa luvatta oleskelevat, joiden henkilöllisyys on vain asianomaisen itsensä tiedossa. Se on todellinen ongelma, koska kohdemaat voivat kieltäytyä vastaanottamasta kansalaisia, joiden henkilöllisyys on epäselvä.
Siksi poliisi haluaa oikeuden päästä tutkimaan paperittomien henkilöiden matkapuhelimien ja muun viestinnän sisältöä. Myös paperittomien itsensä ja heidän vaatteidensa sekä tavaroidensa tutkimisen pitäisi olla mahdollista. Poliisi on vienyt ehdotuksen näistä toimenpiteistä oikeusministeriöön mutta vastaus uupuu vielä.
Paperittomien henkilöiden lukumäärä Ruotsissa on täysin arvioiden varassa. Punaisen Ristin valistunut arvaus liikkuu jossakin 10 000 – 35 000 henkilön välimaastossa. Paperittomat ovat erittäin otollista kasvualustaa rikollisuudelle. He voivat itse siirtyä rikoksen poluille tai rikollisliigat voivat värvätä heidät riveihinsä.
Nimettömien ja kasvottomien henkilöiden hyväksikäyttö mitä erilaisimmissa palvelu- ja teollisuustöissä kasvattaa entisestään pimeää taloutta. Rajapoliisin erikoisyksikkö on Aftonbladetin mukaan löytänyt teollisuushalleista yhden ja saman osoitteen alta 500 eri ihmisen majapaikkoja, joissa nukutaan kolmessa vuorossa ja kalusteina ovat ainoastaan patjat lattialla.
-Näitä löytyy suurkaupunkien jokaiselta teollisuusalueelta, sanoo rajapoliisin Tukholman alueen ryhmänjohtaja Jerk Wiberg.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Laittomasti maassa olevien rikollisten karkotukset on saatu käyntiin Yhdysvalloissa. Demokraattipoliitikot ja karkotettavat jengiläiset kiukuttelevat, mutta maahanmuuttopoliisit tekevät kiukuttelusta välittämättä ratsioitaan. Ensimmäiset palautuslennot on jo suoritettu onnistuneesti.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen julkaisi lauauntaina hämmästyttävän viestin. Tynkkysen julkaisemien tietojen mukaan Poliisiammattikorkeakoulussa on alettu opettaa etuoikeuskehää. Oppilaille saarnataan heidän etuoikeuksistaan ja he joutuvat tekemään kirjallisen tuotoksen, jossa he pohtivat omaa etuoikeutettua asemaansa.
Southportin joukkomurhaaja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen useista henkirikoksista, risiinimyrkyn valmistamisesta ja terroristisen aineiston hallussapidosta. Pikkutyttöihin kohdistunutta joukkomurhaa ei kuitenkaan itsessään pidetty terroristisena rikoksena. Murhaajan tiedetään olleen erittäin kiinnostunut historian suurista kansanmurhista. Hänen väitetään huudelleen koulussa "valkoisten kansanmurhaa". Monet britit kokevat, että murhaajan motiiveja on pyritty salailemaan.
Argentiinan presidentti Javier Milei osallistui World Economic Forumin kokoukseen Davosissa ja piti maailman eliitin edessä räväkän puheen. Milei arvosteli feminismiin, DEI-periaatteisiin, ympäristöradikalismiin ja sukupuoli-ideologiaan liittyviä ilmiöitä ja luonnehti massamaahanmuuttoa sekä kulttuurista häpeää itsetuhoiseksi. Hän peräänkuulutti länsimaille historiallista muutosta – paluuta juurilleen.
Kolme Gazasta vapautettua panttivankia kertoi tiistaina, että heitä pidettiin vangittuina YK:n alaisen UNRWA:n pakolaisleireillä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskeytti ensi töikseen Yhdysvaltain rahoituksen UNRWA:lle presidentin asetuksella virkaanastujaispäivänään maanantaina.
Tulitaukosopimuksen toinen Punaisen Ristin välittämä vankienvaihto tapahtui 25.1. Terroristijärjestö Hamas vapautti neljä naispanttivankia ja Israel vastineeksi 200 palestiinalaisvankia. Palestiinalaisvankien joukossa oli useita terrorismirikoksista tuomittuja. MTV Uutisten mukaan vapautettavien palestiinalaisvankien joukossa oli nimettömien lähteiden mukaan 120 vankia, jotka oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti virkaan astuttuaan 20.1. ennennäkemättömät toimet laittoman maahanmuuton kitkemiseksi. Rajalle on lähetetty joukkoja, ja maahanmuuttoviranomaiset suorittavat laajoja ratsioita. Laittomia maahanmuuttajia tullaan karkottamaan massoittain – ja tämä tulee olemaan suurin karkotusaalto Yhdysvaltain historiassa.
Karkotettavaksi määrätyn afganistanilaisen turvapaikanhakijan verinen veitsi-isku lasten kimppuun Aschaffenburgissa Saksassa käänsi liittopäivävaalikampanjan kiivaaksi väittelyksi epäonnistuneesta turvapaikka- ja siirtolaispolitiikasta. Nykyisen punavihreän hallituksen haastaja lupaa tiukkaa rajavalvontaa sekä karkotettavaksi määrättyjen sulkemista kasarmeihin ja kontteihin odottamaan karkotuksen toimeenpanoa.
