Punavihreän hallituksen aikana Ruotsin sähköntuotannon reservi on romahtanut olemattomiin. Ympäristöpuolue vihreät ja sosialidemokraatit ovat iskeneet kovaa ydinvoimaan. Kaksi reaktoria on jo suljettu, ja vuoteen 2020 mennessä suljetaan kaksi reaktoria lisää. Sähkön heikentynyt toimitusvarmuus on herättänyt keskustelua Ruotsissa.
Erityisesti eteläisen Ruotsin tilanne on yhä kriittisempi, Norrköpings Tidningar (NT) toteaa pääkirjoituksessaan. Kesällä ilmoitettiin, että sähköä ja kaukolämpöä tuottava laitos Öresundsverket, jolla on talvisin tärkeä rooli sähkön toimitusvarmuuden takaajana, saatetaan lakkauttaa pysyvästi.
Lisäksi hallituksen tukiaiset tuulivoimalle ovat vaikuttaneet hinnanmuodostukseen sähkömarkkinoilla. Tuloksena on ollut epävarmuutta, joka on heikentänyt energiayhtiöiden halukkuutta investoida, NT toteaa.
Huoltovarmuuden takaamiseksi lähtökohdan pitäisi olla hyvin toimivat sähkömarkkinat, joilla energiayhtiöt uskaltavat investoida, NT linjaa pääkirjoituksessaan.
Siihen pisteeseen ei pitäisi mennä, että tarvitaan valtion tukirahoja sähkön toimitusvarmuuden varmistamiseen, mutta valitettavasti tällainen skenaario on yhä vaikeampi sulkea pois eteläisessä Ruotsissa. Neljä vuotta punavihreitä on ajanut Ruotsin energiakriisiin, NT päättelee.
Suomessa on harjoitettu tuulivoimatukiaisten osalta samanlaista politiikkaa kuin Ruotsissa, ja kovimmilla talvipakkasilla Suomi elää tuontisähkön varassa ilman sanottavaa varavoimareserviä. Suomessa ydinoimaa ei kuitenkaan olla ajamassa alas, vaan Olkiluoto 3 aloittaa näillä näkymin vuonna 2019 ja Hanhikivi 1 alustavan suunnitelman mukaan 2024.
Ensimmäisinä käytöstä poistumassa ovat Loviisa 1 ja Loviisa 2, jotka kytkettiin verkkoon 1977 ja 1980. Loviisan nykyisten reaktorien käyttöluvat ovat voimassa vuoteen 2027 ja 2030 saakka.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
