Punavihreän hallituksen aikana Ruotsin sähköntuotannon reservi on romahtanut olemattomiin. Ympäristöpuolue vihreät ja sosialidemokraatit ovat iskeneet kovaa ydinvoimaan. Kaksi reaktoria on jo suljettu, ja vuoteen 2020 mennessä suljetaan kaksi reaktoria lisää. Sähkön heikentynyt toimitusvarmuus on herättänyt keskustelua Ruotsissa.
Erityisesti eteläisen Ruotsin tilanne on yhä kriittisempi, Norrköpings Tidningar (NT) toteaa pääkirjoituksessaan. Kesällä ilmoitettiin, että sähköä ja kaukolämpöä tuottava laitos Öresundsverket, jolla on talvisin tärkeä rooli sähkön toimitusvarmuuden takaajana, saatetaan lakkauttaa pysyvästi.
Lisäksi hallituksen tukiaiset tuulivoimalle ovat vaikuttaneet hinnanmuodostukseen sähkömarkkinoilla. Tuloksena on ollut epävarmuutta, joka on heikentänyt energiayhtiöiden halukkuutta investoida, NT toteaa.
Huoltovarmuuden takaamiseksi lähtökohdan pitäisi olla hyvin toimivat sähkömarkkinat, joilla energiayhtiöt uskaltavat investoida, NT linjaa pääkirjoituksessaan.
Siihen pisteeseen ei pitäisi mennä, että tarvitaan valtion tukirahoja sähkön toimitusvarmuuden varmistamiseen, mutta valitettavasti tällainen skenaario on yhä vaikeampi sulkea pois eteläisessä Ruotsissa. Neljä vuotta punavihreitä on ajanut Ruotsin energiakriisiin, NT päättelee.
Suomessa on harjoitettu tuulivoimatukiaisten osalta samanlaista politiikkaa kuin Ruotsissa, ja kovimmilla talvipakkasilla Suomi elää tuontisähkön varassa ilman sanottavaa varavoimareserviä. Suomessa ydinoimaa ei kuitenkaan olla ajamassa alas, vaan Olkiluoto 3 aloittaa näillä näkymin vuonna 2019 ja Hanhikivi 1 alustavan suunnitelman mukaan 2024.
Ensimmäisinä käytöstä poistumassa ovat Loviisa 1 ja Loviisa 2, jotka kytkettiin verkkoon 1977 ja 1980. Loviisan nykyisten reaktorien käyttöluvat ovat voimassa vuoteen 2027 ja 2030 saakka.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
