LEHTIKUVA
Ruotsin pääministeri Kristersson: Sisäisen turvallisuuden ongelmien korjaamisessa voi ottaa oppia Tanskasta – ”Jengirikollisuuteen puuttumiseen tarvitaan nyt uutta voimaa”
Ruotsin uusi hallitus on vahvasti lähtenyt kohentamaan maan sisäistä turvallisuutta. Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyikin eilen Ruotsin uudelta pääministeriltä Ulf Kristerssonilta näkemystä siitä, miten koko Pohjola voisi ottaa oppia Ruotsin toimista. Kokouksessa nähtiin ja kuultiin myös hämmentävää politikointia, kun vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo kaappasi ilmatilan ja alkoi sättiä Ruotsin uutta hallitusta.
Pohjoismaiden neuvosto kokoontuu tällä viikolla Helsingissä. Neuvoston istunto alkoi eilen tiistaina ja päättyy torstaina. Teemana on tänä vuonna pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuus.
Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin. Tänä vuonna Suomi toimii neuvoston puheenjohtajamaana.
Turvallisuus ykkösprioriteetiksi koko Pohjolassa
Ruotsin uusi hallitus on vahvasti lähtenyt korjaamaan maan sisäisen turvallisuuden ongelmia. Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa eilen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyikin Ruotsin uudelta pääministeriltä Ulf Kristerssonilta näkemystä siitä, miten koko Pohjola voisi ottaa oppia Ruotsin toimista.
Purra totesi aluksi, että turvallisuuspoliittinen tilanne on pahasti järkkynyt Venäjän vuoksi, millä on ollut perustavanlaatuiset vaikutukset myös Pohjoismaiden viimeaikaisiin valintoihin.
Purra huomautti, että turvallisuus on kaiken hyvinvoinnin perusta ja lähtökohta, ykkösprioriteetti.
– Mutta ei ainoastaan ulkoinen, kansallinen turvallisuus vaan myös sisäinen. Se, mitä tapahtuu kaduillamme, kouluissamme ja ihmisten kesken. Pohjoismaiden neuvosto peräänkuuluttaa vahvaa Pohjolaa, ja tämä vaatii yhtä lailla vaalimaan myös pohjoismaisten yhteiskuntien sisäistä koheesiota ja rauhaa.
– Arvoisa uusi pääministeri Ulf Kristersson, Ruotsi on nyt voimakkaasti lähtenyt korjaamaan maan sisäisen turvallisuuden ongelmia. Kysyn, miten näette, että koko Pohjola voisi ottaa oppia paitsi siitä, mitä Ruotsissa on aiemmin tehty, myös siitä, mitä tullaan nyt tekemään? Purra kysyi.
Ruotsissa jengirikollisuutta torjutaan lakimuutoksilla
Ruotsin pääministeri Kristersson totesi vastauksessaan, että Ruotsi vastustaa määrätietoisesti ääriliikkeitä, ja siinä yhteistyötä muiden kanssa tulee jatkaa.
Kristersson myönsi, että jengirikollisuus ja ampumiset ovat olleet ongelma Ruotsissa. Ruotsin uusi pääministeri esittikin, että Pohjoismaista erityisesti Tanska on onnistunut sisäisen turvallisuuden ongelmien korjaamisessa Ruotsia paremmin, ja Kristersson esitti, että Ruotsin tulisi nyt ottaa oppia tanskalaisilta.
– Tanskassa on tehty monia toimia, joista olemmekin saaneet inspiraatiota. Meidän tulee nyt tehdä Ruotsissa huomattavia muutoksia lainsäädäntöömme, sillä jengirikollisuuteen puuttumiseen tarvitaan uutta voimaa, Ruotsin pääministeri sanoi.
Tanskassa tunnetusti maahanmuuttajavaltaiseen jengirikollisuuteen puututaan kovalla kädellä, ja tilanne on saatu paremmin hallintaan toisin kuin esimerkiksi Suomessa, jossa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus pääosin jopa kieltäytyy tunnustamasta haittaamaahanmuuton ja jengirikollisuuden välistä yhteyttä.
Honkasalo käytti kysymysvuoron politikointiin
Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa nähtiin ja kuultiin myös hämmentävää politikointia, kun vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo kysymysvuorollaan kaappasi ilmatilan ja alkoi sättiä Ruotsin uutta hallitusta siitä, että Ruotsi ei muka huolehtisi ihmisoikeuksista.
Honkasalon hämmentävän puheen mukaan Pohjoismaissa muka todistettaisiin kehitystä, jossa ihmisoikeuskehitys olisi ottamassa takapakkia erityisesti muka naisten ja maahanmuuttajien oikeuksien osalta.
Honkasalo jopa väitti Ruotsin pääministerille, että Honkasalon mielestä Ruotsin tuore vaalitulos ei antaisi toivoa ihmisoikeuksien osalta jatkossakaan.
– (Ruotsin) hallituksen sopimus on huolestuttava. Miten aiotte huolehtia kunnianhimoisen ihmisoikeuspolitiikan tekemisestä Pohjoismaissa? Honkasalo päästeli.
Perussuomalaisten Purra ihmetteli eilen somekanavillaan Honkasalon performanssia.
Ruotsin pääministeri ei hyväksynyt väitteitä
Vastauksessaan Honkasalolle Ruotsin pääministeri Kristersson totesi, ettei hän ole lainkaan samaa mieltä Honkasalon puheista ja tämän näkemyksistä koskien Ruotsin hallitusohjelmaa.
– Päinvastoin: Ruotsissa turvallisuus on iso kysymys. Me emme halua joutua rikollisjengien ampumalinjalle. Meillä on jo nyt vanhuksia, joiden koteihin murtaudutaan. Kaikki tämä uhkaa ihmisten turvallisuutta, ja näihin asioihin me aiomme nyt puuttua ja paneutua, Kristersson sanoi ja keräsi puheenvuoronsa jälkeen pitkät taputukset.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- pohjoismainen yhteistyö kansallinen turvallisuus maahanmuuttajataustainen rikollisuus Sanna Marinin hallitus Pohjola Ulf Kristersson Pohjoismaat haittamaahanmuutto Jengirikollisuus Veronika Honkasalo Pohjoismaiden neuvosto Riikka Purra Sisäinen turvallisuus Tanska Turvallisuus Ruotsi Ihmisoikeudet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruotsin suunnanmuutos on kirjattu 62-sivuiseen asiakirjaan – uuden hallituksen työ alkaa tiistaina
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson Suomen Uutisille: ”Vastustajien rasismikortti ei toiminut”
Vihreät kieltäytyy edelleen tunnustamasta katujengirikollisuuden juurisyytä – Leena Meri huomautti ideologisesta ongelmasta
Perussuomalaiset vaatii lain kiristystä katujengien väkivallanteoissa – Purra: Uhrin nöyryyttämisen ja teon kuvaamisen oltava aina peruste törkeälle pahoinpitelylle
Sisäministeri Mikkonen: Maahanmuutolla ei ole mitään tekemistä maahanmuuttajataustaisen katujengirikollisuuden kanssa
Rikostutkijoiden mukaan keinot jengimurhien selvittämiseksi ovat olemassa – ne pitää vain ottaa tehokkaampaan käyttöön
Ruotsidemokraattien puumerkki näkyy valtion budjetissa: Tulot ylittävät menot, työttömyyskorvauksiin ei kosketa ja kehitysavusta leikataan
Tilannekuva haltuun: Humanitaarinen maahanmuutto täytyy viimeistään nyt tunnistaa keskeisimmäksi jengirikollisuuden ja jengiytymisen syyksi
Tanskan uusi hallitus panostaa talouteen ja puolustukseen yli puoluerajojen
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää