LEHTIKUVA
Kautta aikain Ruotsi on profiloitunut pyyteettömänä sorrettujen ja solvaistujen turvasatamana, jonne on voinut saapastella mistä päin maailmaa tahansa. Hyötymaahanmuutto on ollut tabu, josta on supistu vain nurkissa kuiskaten. Nyt ajat ovat muuttumassa ja maahan kaivataan ainoastaan väkeä, joka haluaa sekä kykenee kantamaan kortensa yhteiseen kekoon.
”Maahanmuuton pitää olla lakiin perustuva ja sillä on oltava kansalaisten tuki. Tämä toteutuu vain siten, että maahanmuutto hyödyttää Ruotsia. Ruotsi on valtio, joka tekee osansa pakolaisten auttamisessa. Samaan aikaan meidän on kannettava vastuu siitä, että tänne saapuvat ihmiset tulevat osaksi yhteiskuntaa.”
Noin todetaan Ruotsin valtiopäivien julistuksessa ”Näin palautamme järjestyksen Ruotsiin”. Kyseessä on nykyisen pääministeri Ulf Kristerssonin johdolla muokattu dokumentti kolmen vuoden takaa.
Kristersson palasi astialle viime elokuussa yhdessä silloisen maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergardin kanssa. Svenska Dagbladetin mielipideartikkelissa puututtiin massiivisen maahanmuuton ja huonon integraation mukanaan tuomiin epäkohtiin.
Moderaatti ja tuore maahanmuuttoministeri Johan Forssell nosti kissan vihdoin kunnolla pöydälle vieraillessaan Kanadassa. Kanada kuuluu maihin, joissa juuri työperäinen maahanmuutto on historiallisesti ollut korkealla tasolla.
Kanadassa maahan haluavat pisteytetään sen perusteella, miten suuret mahdollisuudet heillä on työllistyä, integroitua yhteiskuntaan ja kantaa kortensa kekoon yhteisen hyvinvoinnin eteen.
– On ollut lähestulkoon sopimatonta puhua siitä, että maahanmuuton pitäisi olla hyväksi Ruotsille, siitä meillä on paljon oppimista, Forssell sanoo Göteborgs-Postenissa.
– On dramaattinen ero sillä, tuleeko tänne 100 000 turvapaikanhakijaa vai 100 000 korkeakoulutettua työperäistä maahanmuuttajaa.
Kanadan järjestelyä on arvosteltu siitä, että maa poimii ”rusinat pullasta”. Forssell myöntää poliittiset realiteetit, eikä hän ole tuomassa suoraa pisteytysjärjestelmää maahanmuuton työkaluksi.
Sen sijaan hänen mielestään Ruotsi voisi avata pikakaistan korkeasti koulutetulle työvoimalle tietyistä yksittäisistä maista.
– Emme ole päättäneet, että näin tehdään mutta pidämme silmämme auki. Selvää on kuitenkin, että eräs pohdittava ajatus on se, rekrytoimmeko kaikkialta maailmasta vai pitäisikö priorisoida? Intia olisi ilmeinen valinta, varsinkin tietoteknisen osaamisen vinkkelistä, Forssell pohtii.
– Yksikään omasta puolueestani ei vastusta sitä, että maahan tulee enemmän insinöörejä sekä tekniikan asiantuntijoita. Enpä ole kuullut moista moitetta ruotsidemokraattienkaan piiristä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Syyttäjän mukaan epäillyt ovat olleet yhteydessä terroristijärjestön kansainväliseen toimintaan pääasiassa Somalian Isisin kanssa. Epäillyillä on yhteyksiä myös pohjoismaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpon mukaan miehet ovat pidätettyinä mahdollisen hyökkäyksen estämiseksi.
Jengirikollisuus on saanut Ruotsissa aikaan aivan uudenlaisen ilmiön. Nyt klaanien ja jengien tieltä maasta pakenevat romanit.
Pommit räjähtelevät ja ihmisiä ammutaan ympäri Ruotsin lähes joka päivä. Media ja kansalaiset turtuvat ja väkivallanteoista on tullut arkipäivää. Tekijät poimitaan tänään somesta, ihmishenki on jengirikollisten maailmassa halpa ja poliisi on ymmällään tunnottomien tappajien edessä.
Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Muutoksia ehdotetaan henkilöllisyyden selvittämiseen, nuhteettomuuteen ja toimeentuloon kansalaisuuden saamisen edellytyksinä.
Perussuomalainen liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessaan sinivalkoisen sisäisen turvallisuuden suunnanmuutoksesta, joka johtaa Suomen pois Ruotsin tieltä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa Ilmapuntari-tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten suhtautumista työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, että enemmistölle suomalaisista kelpaa vain julkista taloutta vahvistava maahanmuutto. - Suomalaiset ymmärtävät, että puheet ”työvoimapulasta” maassa, jossa työttömiä on monta sataa tuhatta, eivät ole mielekkäitä, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos arvioi tutkimusta Suomen Uutisille.
Viikon suosituimmat
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Lääkärit ilman rajoja -järjestöltä on perätty vastausta kysymykseen, miten järjestö on voinut toimia gazalaisissa sairaaloissa huomaamatta Hamasin läsnäoloa tai sairaaloissa pidettyjä panttivankeja. The Atlanticin julkaisu todentaa, että sekä terroristit että heidän asevarastonsa sairaaloissa olivat järjestön yleisessä tiedossa oleva vaiettu salaisuus.
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.
Ulkomaalaistaustaisten äänestäjien määrä ja samalla painoarvo on edelleen kasvanut viime kuntavaaleista. Helsingissä ulkomaalaisia äänestäjiä on lähes 11 prosenttia ja Vantaalla jopa 15,8 prosenttia. Vasemmistopuolueet ovatkin aloittaneet loppukirin haaliakseen maahanmuuttajien massat taakseen.
Valtionvarainministeri Riikka Purra oudoksuu ajattelua, jossa puolueet kilpailevat rahan tuhlaamisesta eivätkä sen ansaitsemisesta.
Ilta-Sanomissa, MTV Uutisissa ja Helsingin Sanomissa on tänään innolla uutisoitu, että puolueista vain perussuomalaiset vastustaa terveyskeskusmaksujen poistamista heikoimmin toimeentulevilta. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra huomauttaa viestipalvelu X:ssä, että hyvinvointialueilla on tälläkin siunatulla hetkellä kaikki mahdollisuudet poistaa terveydenhuollon asiakasmaksut eläkeläisiltä, pienituloisilta ja työttömiltä, mutta ne eivät juuri tee sitä - ja oppositiolla on enemmistöasema useimmilla hyvinvointialueilla.
