”Maahanmuuton pitää olla lakiin perustuva ja sillä on oltava kansalaisten tuki. Tämä toteutuu vain siten, että maahanmuutto hyödyttää Ruotsia. Ruotsi on valtio, joka tekee osansa pakolaisten auttamisessa. Samaan aikaan meidän on kannettava vastuu siitä, että tänne saapuvat ihmiset tulevat osaksi yhteiskuntaa.”
Noin todetaan Ruotsin valtiopäivien julistuksessa ”Näin palautamme järjestyksen Ruotsiin”. Kyseessä on nykyisen pääministeri Ulf Kristerssonin johdolla muokattu dokumentti kolmen vuoden takaa.
Kristersson palasi astialle viime elokuussa yhdessä silloisen maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergardin kanssa. Svenska Dagbladetin mielipideartikkelissa puututtiin massiivisen maahanmuuton ja huonon integraation mukanaan tuomiin epäkohtiin.
Hyötymaahanmuutto ollut tabu
Moderaatti ja tuore maahanmuuttoministeri Johan Forssell nosti kissan vihdoin kunnolla pöydälle vieraillessaan Kanadassa. Kanada kuuluu maihin, joissa juuri työperäinen maahanmuutto on historiallisesti ollut korkealla tasolla.
Kanadassa maahan haluavat pisteytetään sen perusteella, miten suuret mahdollisuudet heillä on työllistyä, integroitua yhteiskuntaan ja kantaa kortensa kekoon yhteisen hyvinvoinnin eteen.
– On ollut lähestulkoon sopimatonta puhua siitä, että maahanmuuton pitäisi olla hyväksi Ruotsille, siitä meillä on paljon oppimista, Forssell sanoo Göteborgs-Postenissa.
– On dramaattinen ero sillä, tuleeko tänne 100 000 turvapaikanhakijaa vai 100 000 korkeakoulutettua työperäistä maahanmuuttajaa.
Huippuosaajia valituista maista
Kanadan järjestelyä on arvosteltu siitä, että maa poimii ”rusinat pullasta”. Forssell myöntää poliittiset realiteetit, eikä hän ole tuomassa suoraa pisteytysjärjestelmää maahanmuuton työkaluksi.
Sen sijaan hänen mielestään Ruotsi voisi avata pikakaistan korkeasti koulutetulle työvoimalle tietyistä yksittäisistä maista.
– Emme ole päättäneet, että näin tehdään mutta pidämme silmämme auki. Selvää on kuitenkin, että eräs pohdittava ajatus on se, rekrytoimmeko kaikkialta maailmasta vai pitäisikö priorisoida? Intia olisi ilmeinen valinta, varsinkin tietoteknisen osaamisen vinkkelistä, Forssell pohtii.
– Yksikään omasta puolueestani ei vastusta sitä, että maahan tulee enemmän insinöörejä sekä tekniikan asiantuntijoita. Enpä ole kuullut moista moitetta ruotsidemokraattienkaan piiristä.