LEHTIKUVA
Ruotsin kouluvaaleissa näkyy tulevaisuus – “Maahanmuutossa ei ole mitään tolkkua”
Yhtä aikaa valtiopäivävaalien tulosten kanssa 9. syyskuuta ovat selvillä myös Ruotsin kouluvaalien tulokset. Vaalit käydään kouluissa osana yhteiskuntaopin kursseja elo-syyskuun vaihteessa ja oppilaat saavat antaa äänensä vain yhdelle puolueelle.
Edellisessä koitoksessa vuonna 2014 keskiasteen ja lukion oppilaat antoivat ruotsidemokraateille parhaimmillaan 79 prosenttia äänistä.
Neljä vuotta sitten käytyjen kouluvaalien menestyksestä saattaa osaltaan löytyä siemen ruotsidemokraattien kasvaneeseen kannatukseen myös aikuisten maailmassa.
Oppilaat kriittisempiä
Säfflen kunta Etelä-Ruotsin Värmlannissa on tyypillistä sekaseutua, ei kaupunkia eikä oikein maaseutuakaan. Paikallisen Herrgårdin lukion rehtori ja opettajat näkevät Expressen-lehden mukaan asiat niin, että ruotsidemokraatit tällä kertaa tuskin yltävät yhtä suureen kannatukseen kouluvaaleissa kuin viimeksi. Varsinkin jos äänestysaktiivisuus nousee, kuten opettajakunta arvelee.
Oppilaat ovat lausunnoissaan kriittisempiä ja pitävät ruotsidemokraattien kannatuksen kasvua mahdollisena. Menestyksessä tosin alkaa tulla katto vastaan, sillä edellisissä kouluvaaleissa vuonna puolue sai 58 prosenttia äänistä. Saavutus on huikea sillä virallisissa valtiopäivävaaleissa sosialidemokraatit keräsivät seudulla lähes 40 prosentin kannatuksen.
Opettajat ihmeissään
Opettajakunta selittelee Herrgårdin lukiossa ruotsidemokraattien menestystä sillä, että äänestysaktiivisuus kouluvaaleissa oli alhainen, ainoastaan 39 prosenttia oppilaista käytti äänioikeuttaan.
– Olisin kyllä ollut yhtä ihmeissäni, jos maltillinen kokoomus olisi saanut yhtä suuren kannatuksen, pohtii yhteiskuntaopin ja uskonnon opettaja.
Nils Holgersson -lukiossa Skurupissa äänestysvilkkaus nousi 74 prosenttiin ja ruotsidemokraatteja äänesti peräti 79 prosenttia oppilaista. Nyt puolueen menestystä selitettiin nuorten ajokorttiuudistuksella, jota ruotsidemokraatit puolustivat menestyksekkäästi.
Ruotsidemokraateille ei vaihtoehtoa
Hoiva-alan opiskelija kertoo tulevien kouluvaalien äänestyspäätöksestään ja sanoo, ettei ruotsidemokraateille ole vaihtoehtoa. Vaikkakin avoin puolueen kannattaminen tietää kiihkeää väittelyä muiden oppilaiden kanssa:
– Vielä yläasteella äänestin sosialidemokraatteja. Maahanmuutossa ei ole mitään tolkkua, siihen pitää saada joku järjestys ja toisaalta ruotsidemokraatit haluavat laskea aborttioikeuden 12 viikkoon, mikä on mielestäni oikein, lukiolainen perustelee valintaansa ja jatkaa:
– Kaikkialla missä liikunkaan puhutaan ruotsidemokraateista. Bussissa vanhuksetkin sanovat ääneen “Nyt saa riittää, meidän täytyy äänestää ruotsidemokraatteja”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Youtube sensuroi ruotsidemokraattien hurjaan suosioon yltäneen vaalivideon
Jimmie Åkesson vaalikiertueella Pohjois-Ruotsissa: Sosialidemokraatit ryntäävät nyt ruotsidemokraatteihin
Vanha valta varpaillaan ruotsidemokraattien suosiosta – Jimmie Åkessonilta estettiin pääsy TV:n pääministeriväittelyyn
Ruotsin vaalien seuranta – Suomen Uutiset raportoi Tukholmasta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää