SUOMEN UUTISET
Toimitus suosittelee
Ruotsidemokraatit tukevat perussuomalaisia: Maahanmuuttoa ei nähdä Suomessa vielä ongelmana – “Tehkää kaikkenne, ettei tilanne mene yhtä pahaksi kuin Ruotsissa”
Porin Suomi-areena -keskustelutapahtumassa perussuomalaisten puoluepäivän huipentuma oli torstaina aamupäivällä, jolloin perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit (SD) kohtasivat toisensa Porin Purje-lavalla.
Keskustelemassa olivat perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sekä 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari. Lavalla olivat myös ruotsidemokraattien puoluesihteeri Richard Jomshof sekä puolueen europarlamentaarikko Peter Lundgren. Tilaisuuden juontajana toimi perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Ruotsidemokraateista suurin puolue?
Ruotsissa järjestetään syksyllä parlamenttivaalit. Gallupien mukaan SD olisi tällä hetkellä menossa kohti suurta vaalivoittoa. Purra kysyi, miten pää pysyy kylmänä tällaisessa nosteessa.
Jomshof huomautti, että SD:n kannatus on pysynyt suhteelisen korkeana, 20 prosentin tuntumassa ja ylikin jo vuodesta 2015 saakka.
– Tilanne on siis hyvä. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että aina ihmiset eivät kerro kyselyissä todellista mielipidettään. Siksi voimme päästä nähdäkseni jopa 25 prosentin kannatukseen. Voimme hyvin nousta vaalien suurimmaksi puolueeksi, Jomshof sanoi.
Hän jatkoi, kuinka gallup-noste toisaalta myös kasaa painetta puolueelle.
– Meidän on tehtävä jatkossakin hyvää politiikkaa. SD:lla on onkin paljon suunnitelmia ja ehdotuksia, mitä tuomme esille syyskuuhun mennessä, jolloin vaalit järjestetään.
– Olemme osoittaneet ongelmia, joita ei enää voi kukaan kiistää. Nyt muidenkin puolueiden on vihdoin myönnettävä, että SD on ollut paljossa oikeassa. Uskon, että myös äänestäjät sen tietävät, Jomshof sanoi.
Halla-aho: Äänestäjien luottamuksen palauttaminen jatkuu
Suomen eduskuntavaalit ovat ensi keväänä. Myös PS on ollut hienoisessa nosteessa gallupien mukaan. Halla-aho näkee kuinka perussuomalaisten tärkein tehtävä on jatkaa äänestäjien luottamuksen palauttamista
– Puolueen eduskuntaryhmä hajosi vuosi sitten. Sitä ennen PS oli ollut kaksi vuotta halllituksessa tehden liikaa kompromissejä. Hallituksessa ei kuitenkaan tehty niitä ratkaisuja, jotka ovat äänestäjille tärkeitä. Moni meitä äänestänyt oli siksi hallitustoimintaan suuresti pettynyt, koska mitään ei tapahtunut.
Halla-aho on kutsunut kansainvaellusta tämän vuosisadan megatrendiksi. Moni äänestääkin perussuomalaisia edelleen puolueen tiukkojen maahanmuuttopolitiikan linjausten vuoksi.
– Meidän täytyy vain olla rehellisiä aatteellemme eikä linjaa tarvitse muuttaa. Suurin osa ihmisistä ja äänestäjistä on kyllä samaa mieltä perussuomalaisten linjauksista, mutta jotkut ovat edelleen epävarmoja siitä, onko PS se puolue, joka tekee muutoksen. Meidän on siis saavutettava äänestäjien luottamus, Halla-aho pohti.
“Rakastamme valtioitamme ja rajoja”
Huhtasaari näkee SD:n ja PS:n politiikassa paljon samankaltaisuuksia. Huhtasaari kiitti erikseen Jomshofia ja Lundgrenia, siitä, että olivat ehtineet Poriin.
– Hienoa saada teidät tänne. Myös me rakastamme valtiota ja rajoja, me molemmat (SD ja PS) haluamme Suomen ja Ruotsin olevan turvallisia.
Juontaja Purra toi keskustelijoille esille, kuinka perussuomalaiset on Suomessa edelleen ainoa puolue, joka vastustaa taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa. Tämän vuoksi puolue on joskus leimattu asiattomasti äärioikeistoksi. Ruotsissa taas monet puolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä SD:n kanssa.
Lundgrenin mukaan SD:n nousua suurten puolueiden joukkoon on yritetty torpata siten, että muut puolueet ovat yrittäneet ottaa asialistalleen SD:n teemoja.
– Se on tosin lähinnä tekopyhää toimintaa äänestäjiä kohtaan. Kyllä äänestäjät tietävät, että me otimme ensimmäisenä tietyt asiat esille. Olemme siis ainutlaatuinen puolue.
SD ei luota muihin Ruotsin puolueisiin
Jomshof sanoi suoraan, ettei luota muihin ruotsalaisiin puolueisiin.
– Ne yrittävät vain säilyttää omia valta-asemiaan ja samalla pysäyttää SD:n kannatusnousun. Muut puolueet haluavat oudosti kyllä puhua meistä, mutta eivät meidän kanssamme. Mutta meitä ei voi pysäyttää.
Jomshof näkee, kuinka perussuomalaisten suurin ongelma on sama kuin SD:lla vielä 20 vuotta sitten: maahanmuutosta aiheutuvat ongelmat eivät ole Suomessa kasvaneet niin suuriksi, että PS:n ajama tiukka maahanmuuttopolitiikka nähtäisiin välttämättömänä.
– Tämä oli myös SD:n tilanne aikoinaan. Monet ihmiset Suomessa eivät näe maahanmuutossa ongelmia. Kuitenkin teidän on tehtävä kaikki tarpeellinen, ettei tilanne mene niin pahaksi kuin se on Ruotsissa mennyt. Toivotamme teille onnea, Jomshof sanoi.
SD:n leimaaminen ei toimi
Halla-aho sanoi olevansa samaa mieltä Jomshofin kanssa.
– Suomessa tilanne ei ole vielä niin paha kuin Ruotsissa. Yleensä standardivastaus maahanmuuttopolitiikan kysymyksiin onkin se, että että voimme ottaa oppia ruotsalaisten tekemistä virheistä, mutta silti me teemme Suomessa niitä samoja virheitä. Miksi kuitenkaan saisimme aikaan parempia tuloksia toimimalla samoin kuin Ruotsissa? Halla-aho kysyi.
– Tehkää silti Suomessa parhaanne, vaikka tilanne ei olekaan samanlainen kuin Ruotsissa, Jomshof vastasi Halla-aholle.
Halla-aho oli pannut merkille, kuinka SD:n kannatusnousua on yritetty torpata erikoisilla ratkaisuilla.
– Ruotsissa on tosin jo havaittu, etteivät yritykset SD:n leimaamisesta toimi. Mutta toisaalta sekään ei toimi, kun muut puolueet yrittävät kopioida SD:n ajamaa politiikkaa.
Jomshof sanoi kuitenkin näkevänsä välttämättömänä pyrkiä yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa syyskuun vaalien jälkeen.
– Toivomme, että muut puolueet tekevät kanssamme yhteistyötä, koska 40 prosentin kannatuksellakaan ei voi tehdä mitään, jos yhteistyö ei onnistu.
Ruotsissa monipuolisempi media
Huhtasaari toi esille, kuinka suomalainen media elää osin itsepetoksessa, koska yhteiskunnallisia ongelmia ei aina uskalleta tuoda esille.
– Meillä pitäisi olla paljon monipuolisempi media ja myös vahvempi vaihtoehtomedia. Tarvitsemme enemmän uutisia ja vähemmän mielipiteitä. Mediasta on tullut ikään kuin perussuomalaisten oppositio, mikä on surullista. Mielestäni Ruotsissa on monipuolisempi media kuin Suomessa, onko se auttanut teitä? Huhtasaari kysyi SD:n poliitikoilta.
– Kyllä siitä on ollut apua, että media nostaa myös esille samoja kysymyksiä, joita SD on pitänyt esillä. Siitä on se hyöty, että ihmiset voivat nyt lukea mediasta samoista asioista kuin mistä myös me olemme puhuneet, Jomshof vastasi.
Hänen mukaansa SD:n kannatuksen nousu on myös tuonut puolueelle lisää näkyvyyttä mediassa.
– Vielä 4-5 vuotta sitten meillä oli paljon vaikeampaa. Nyt keskustelu Ruotsin mediassa on entistä avoimempaa. Ei se ole täydellistä, mutta paljon parempaa ja avoimempaa kuin ennen. Tilanne muuttunut myös siinä mielessä, että nyt kaikki puhuvat meistä.
“Suomalaisten maahanmuutto Ruotsiin oli menestys”
Halla-ahoa pyydettiin kertomaan Suomen maahanmuuttokehityksestä ja sen mukana tapahtuneista muutoksista.
– Niinkin myöhään kuin vasta 1990-luvun alussa somaleita alkoi tulla Suomeen Neuvostoliiton hajottua. On kuitenkin aina vaikeaa integroida vieraista kulttuureista ihmisiä, joilla on erilaiset arvot kuin kantaväestöllä. Esimerkiksi somalien työttömyysluvut ovat edelleen korkeat, vaikka olemme tehneet paljon toimia integroidaksemme heidät.
Huhtasaari huomautti, kuinka somalitaustaisten henkilöiden määrä on Suomessa lähes tuplaantunut 1990-luvun jälkeen.
Halla-aho jatkoi, kuinka länsimaalaistaustaisten ihmisten määrä on samalla koko ajan vähentynyt.
– Se johtuu siitä, että monet ammattitaitoiset ihmiset eivät enää halua tulla Suomeen.
Teillä Ruotsissa lienee osin erilaisia kokemuksia, koska teille tullut myös työssäkäyviä maahanmuuttajia, Halla-aho sanoi.
– Kyllä, suomalaisten työssäkäyvien maahanmuutto oli aikoinaan menestystekijä Ruotsille. Nykyään myös meillä on suuria ongelmia islamilaisista maista tulevien maahanmuuttajien kanssa, eikä heitä voi verrata suomalaisten maahanmuuttoon, Jomshof vastasi
Ruotsidemokraatit ja PS aloittivat yhteistyön Euroopassa
Ruotsidemokraatit ovat äskettäin liittyneet Euroopan parlamentin ECR-ryhmään, jossa toimivat myös perussuomalaiset ja Tanskan kansanpuolue. Lungren kertoi, kuinka SD on äskettäin saavuttanut uudenlaista hyväksyntää Euroopassa.
– Kyllä, vuodesta 2014 saakka olimme aluksi Nigel Faragen ryhmässä. Brexitin jälkeen oli kuitenkin aika ottaa askel eteenpäin. Meille on tärkeää tehdä yhteistyötä PS:n ja Tanskan kansanpuolueen kanssa, joten oli luonnollista liittyä niiden kanssa samaan ryhmään.
Lundgrenin mukaan neljä vuotta EU-parlamentissa on johtanut siihen, että monet ovat oppineet tuntemaan SD:n paremmin.
– Puolueella on huono historia, jonka voi jokainen googlettaa. On siis vienyt jonkin verran aikaa saada ihmiset ymmärtämään, ettei puolue ole enää samanlainen.
– Sosiaalinen vuorovaikutus parlamentissa on kuitenkin ratkaisevasti parantanut julkisuuskuvaamme. Olemme iloisia nykyisessä ryhmässämme, vaikka se on ollut kasassa vasta vähän aikaa. On hienoa työskennellä Halla-ahon kanssa. Samoin oli tärkeää koota yhteen skandinaaviset kansallismieliset voimat. Varsinkin Suomi ja Ruotsi ovat hyvin samankaltaisia maita. Emme halua enää antaa lisää päätösvaltaa Brysseliin, joka nakertaa kansallisvaltioiden valtaa.
Kansallismielisyyden nostaessa suosiotaan Euroopassa Halla-aho näkee EU:n kehittämisen sisältäpäin uutena mahdollisuutena.
– On olemassa tiettyjä asioita, jotka on parempi tehdä yhdessä, kuten rajavalvonta. Silti voimme pyrkiä kehittämään jäsenyyttä siihen suuntaan, että päätösvaltaa palautetaan kansallisvaltioille, Halla-aho sanoi.
Huhtasaari oli samoilla linjoilla.
– Brexit oli mielenilmaus kansallisvaltioiden suvereniteetin puolesta ja osoitus siitä, kuinka EU on mennyt liian pitkälle.
Omiin teemoihin keskittyminen tuo tulosta
Juontaja Purra toi esille, kuinka Suomessa perussuomalaisia on väitetty yhden asian puolueeksi vaikka asia ei oikeasti ole näin. Purra kysyi, onko SD:n tilanne Ruotsissa samanlainen.
– Meillä on paljon asioita joita yritämme muuttaa Ruotsissa, mutta lopulta kaikki palautuu maahanmuuttoon. Esimerkkinä vaikka ongelmat kouluissa, vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa
– Jos otamme valtavasti ihmisiä Ruotsiin lyhyessä ajassa eikä heille ole työtä, niin siitä seuraa ongelmia ja se tulee valtavan kalliiksi. Suurissa kaupungeissa ongelmia kasautuu kun kaikille ei ole asuntoja, kouluihin ei riitä opettajia. Teemme siis parhaamme joka sektorilla, mutta kaikki aina palautuu maahanmuuttoon, Jomshof sanoi.
– Se on sama tilanne kuin jokapaiväisessä elämässä. Voit auttaa hetken aikaa yhtä tai kahta ystävääsi, mutta et voi jatkuvasti auttaa kymmentä tai kahtakymmentä. Tästä on kysymys. Kysymys on pitkälle käytettävissä olevasta rahasta. Minä käyttäisin maahanmuuttoon hupenevat rahat mieluummin terveydenhuollon ja koulutuksen parantamiseen, Lundgren jatkoi.
Halla-aho jatkoi, kuinka myös perussuomalaisilla on totta kai paljon muitakin poliittisia teemoja.
– Ihmiset odottavat, että huolehdimme kaikesta. Mutta meidän on keskityttävä niihin asioihin, jotka tekevät meistä vaihtoehdon muille puolueille. Ei olisi järkevää keskittyä samoihin asioihin kuin kaikki muutkin, Halla-aho sanoi.
– Olemme teidän puolellanne, ja uskon, että onnistutte, Lundgren sanoi lopuksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Suomi-areena Peter Lundgren Richard Jomshof Riikka Purra Ruotsidemokraatit Laura Huhtasaari perussuomalaiset Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Median tuomio huippukokouksen annista synkkä, mutta Huhtasaari ja Andersson pitävät tärkeänä ydinasevaltojen johtajien keskusteluyhteyttä
Ruotsidemokraatit samaan EU-parlamenttiryhmään perussuomalaisten kanssa – Halla-aho: “kaikki pohjoismaiset kansallismieliset ovat nyt saman katon alla”
Vedonlyöjät Ruotsin vaaleista: ruotsidemokraatit tasoissa demareiden kanssa
Halla-aho: Suomi on suomalaisten rakentama ja suomalaisille kuuluva maa – haittamaahanmuutto on lopetettava
Meri: Miten piikki voi olla auki jopa 100 000 turvapaikanhakijan saapumiseen, kun Suomi elää jo valmiiksi velkarahalla?
Vanha valta varpaillaan ruotsidemokraattien suosiosta – Jimmie Åkessonilta estettiin pääsy TV:n pääministeriväittelyyn
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää