LEHTIKUVA
Ruotsidemokraatit kesäkuun eurovaaleista: ”Jos pienet maat eivät laita kovaa kovaa vasten, EU jyrää meidät”
Ruotsidemokraatit lähtevät kesäkuun EU-parlamenttivaaleihin kotimaan etu edellä. Unionista on voitava erota, jos oma ääni ei kuulu riittävästi. EU:n yhteistä ulkorajaa on puolustettava ja turvapaikanhakijat sijoitettava EU:n ulkopuolelle. ”Meille Ruotsi on aina ykkönen”, vakuuttavat Jimmie Åkesson ja Charlie Weimers Aftonbladetissa.
Viimeisen neljän vuoden aikana Brysselin torvesta on törähtänyt 10 000 erilaista ja eritasoista määräystä, säädöstä tahi ties minkä sorttista paragrafin muutosta.
Samaan aikaan nettomaksajien taakka on kasvanut ja yhteisvelasta on tullut totta EU:n elpymisvälineen myötä.
Seuraavalla parlamenttikaudella kaavaillaan ruotsidemokraattien mukaan yhä uusia kavennuksia kansalliseen itsemääräämisoikeuteen. Tulossa on mahdollisesti uusia EU-maksuja, jopa veroja ja velkaa saatetaan ottaa ranteet kipeinä yhteiseen piikkiin.
EU-jäsenyys pois perustuslaista
Ruotsidemokraatit haluavat ottaa ohjat EU:ssa samoin eväin, kuin vaikkapa maahanmuuttokeskustelussa. Vähemmistöstä tulee tosiasioiden tunnustamisen myötä enemmistö.
– Kaikki neuvottelupöydissä istuneet tietävät, että valmius nousta ja poistua auttaa halutun tuloksen saavuttamisessa. Siksi haluamme poistaa perustuslaista kirjauksen Ruotsin EU-jäsenyydestä, kirjoittavat puheenjohtaja Jimmie Åkesson ja kärkiehdokas Charlie Weimers Aftonbladetin mielipidesivulla.
– Se viestittää siitä, että Ruotsi on viimeisenä keinona valmis eroamaan EU:sta, eikä unionilla ole varaa menettää yhtään nettomaksajaa. Jos pienet maat eivät laita kovaa kovaa vasten, EU jyrää meidät.
EU-päätökset kansanäänestykseen
Ruotsidemokraatit vaativat myös, että jokainen EU:sta tuleva vallansiirron yritys tai uusi maksuvaatimus alistetaan kansanäänestykseen. Tästä pitää saada aikaan päätös Ruotsin valtiopäivillä.
Hallituksen pitää myös viedä EU-tuomioistuimeen yhä useammin tapauksia, joissa EU:n instituutiot ovat tehneet päätöksiä vasten parempaa tietoa tai toimineet vastoin subsidiariteettiperiaatetta (EU päättää ainoastaan asioista, joita ei voi säännellä jäsenmaissa).
Samoin hallituksen pitäisi ottaa selvää sellaisesta EU-lainsäädännöstä, joka voisi keventää ruotsalaisyritysten taakkaa ja auttaa niitä selviämään kansainvälisessä kilpailussa.
Turvapaikanhaku Euroopan ulkopuolelle
– Niin kauan kuin meillä on yhteinen ulkoraja, sitä on puolustettava yhdessä. Mikään raja ei ole vahvempi kuin sen heikoin kohta, kirjoittavat Åkesson ja Weimers.
– Siksi seuraavalla vaalikaudella on jatkettava työtä sen eteen, että fyysiset rajaesteet rahoitettaisiin EU:n budjetista. Kehitysavun ehtona olisivat palautussopimukset ja koko turvapaikkaprosessi pitää siirtää Euroopan ulkopuolisiin vastaanottokeskuksiin.
Ruotsidemokraatit lähtevät EU-parlamenttivaaleihin uuden strategian myötä ja kristallikirkkaana tavoitteena on pitää huolta kotimaan edusta Euroopan unionissa eli ”Meille Ruotsi on aina ykkönen” (Sätta Sverige först).
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n ulkoraja ero EU:sta Swexit EU-parlamenttivaalit 2024 Charlie Weimers subsidiariteettiperiaate yhteisvelka EU:n elpymisväline turvapaikkaprosessi vallansiirto EU-vaalit palautukset kansallinen itsemääräämisoikeus Euroopan unioni vastaanottokeskus EU-tuomioistuin Jimmie Åkesson Nettomaksaja Ruotsidemokraatit Turvapaikanhakijat pakolaiset Kansanäänestys kehitysapu EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Euroopan unionissa on tehtävä suunnanmuutos – Koskela: Tulonjakounioni ja liittovaltiokehitys vaarantavat Euroopan yhtenäisyyden
Perussuomalaiset nimeää eurovaaliehdokkaita kevään vaaleihin – katso nimet täältä
Koskenkylä: EU on suurien haasteiden edessä – näkymät eivät ole hyvät
Tavio: EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä uusia EU-rahoitusvälineitä tarvita
Hakkarainen EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta: “EU ei voi olla koko maailman syöttökaukalo”
Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita
PS-Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen kannustaa nuoria äänestämään eurovaaleissa: Kyse on siitä, mihin suuntaan haluamme EU:ta kehittää
Ruotsidemokraattien kärkiteema EU-vaaleissa on maahanmuutto: ”Minun Eurooppani rakentaa muureja”
Ruotsidemokraattien voittoputki katkesi – punavihreä aalto pyyhkäisi yli kansankodin
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.