Ruotsin hallitus aikoo lisätä puolustusmenoja 300 miljardilla kruunulla lähivuosina. Satsaus on suurin toisen maailmansodan jälkeen. Harvinaista kylläkin, kaikki puolueet ovat asiasta periaatteessa samaa mieltä. Venäjän haasteeseen on vastattava ja Donald Trump pidettävä tyytyväisenä.
– Jos haluaa rauhaa, pitää varustautua sotaan, tiivisti aiheesta käydyn keskustelun nykyisen porvarihallituksen pääministeri Ulf Kristersson.
Nato ja Venäjä rauhankumppaneina
Toisin oli 1990-luvun alussa, jolloin Neuvostoliitto oli romahtanut, kylmä sota loppu ja edessä siinsi “ikuisen rauhan aika”. Ruotsi ajoi puolustusvoimansa alas miettimättä sitä, miten tarpeen tullessa voitaisiin palata entiseen.
– 1990-luvun alussa oli todellakin mahdollisuus aseistariisuntaan, kun Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelivat ydinaseiden ja myös konventionaalisten aseiden määrän rajoittamisesta, muistelee turvallisuuspolitiikan toimittaja Ewa Stenberg SVT:n Politikbyrån-ohjelmassa.
– Nato ja Venäjä eivät olleet vihollisia, pyrkimys oli enemminkin rauhankumppanuuteen. Oli selvää, että politiikassa tuli enemmän mahdollisuuksia käyttää verorahoja hyvinvointipalveluihin, sivistykseen ja veronalennuksiin.
– Virhe tehtiin siinä, ettei nähty kehityksen kääntymistä ja sitä, kuinka uhka alkoi jälleen kasvaa.
Sosialidemokraatit aloittivat armeijan alasajon
Leikkaukset Ruotsin puolustusvoimiin alkoivat 1990-luvun puolivälin jälkeen ja huipentuivat vuosituhannen vaihteessa, kun sosialidemokraattisen pääministeri Göran Perssonin johdolla ajettiin läpi päätös lakkauttaa useita varuskuntia ja yksiköitä (Försvarsbeslut 2000).
– Meihin aiemmin kohdistuneet, usein ulkoiset uhkakuvat – niitä ei enää ole, lausui Persson ikimuistettavat sanansa.
Tarkoitus oli siirtyä funktionaaliseen puolustukseen, joka tarkoitti lähinnä liikkuvia ja kansainväliseen toimintaan kykeneviä joukkoja.
Kohtalon vuosi 2004
Lopullinen niitti tuli sitten vuonna 2004, kun Perssonin hallitus päätti lakkauttaa muun muassa 15 varuskuntaa, kaksi laivastoasemaa sekä kaksi lentotukikohtaa. Asevelvollisuus säilyi muodollisesti mutta käytännössä siirryttiin ammattiarmeijaan.
– Se oli todellinen katastrofi puolustusvoimille, toteaa ohjelmassa Officerstidningenin päätoimittaja Josefine Owetz.
– Se oli valtavan dramaattista aikaa monelle ja monet joutuivat lopettamaan uransa, kun yksiköitä lakkautettiin ja monet joutuivat myös muuttamaan työn perässä.
– Voidaan tietysti keskustella siitä, olivatko muutokset liian suuria, mutta siinä maailmantilanteessa, jossa elimme ja selvitimme asioita, niin ratkaisut olivat melko loogisia, perustelee Perssonin tuolloinen valtiosihteeri Lars Danielsson.
Sotilaat pitivät puolustusvoimat pystyssä
Vuonna 2012 joulukuussa tapahtui viimein muutos, kun puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson ilmoitti, että Ruotsi kestäisi hyökkäystä ainoastaan viikon verran. Vuonna 2013 moderaattien pääministeri Fredrik Reinfeldt linjasi, että puolustusvoimat tulee olemaan hallituksen ”erityisintressi”.
Tätä Reinfeldtin lausuntoa ei saatu koskaan tallennetuksi, eikä hän suostunut myöhemmin toistamaan sitä kameroiden tai nauhureiden edessä.
Ruotsin sotilastiedustelu MUST oli varoittanut Venäjän varustautumisesta jo paljon ennen vuotta 2014, mutta viestiä ”ei haluttu kuulla” poliitikkojen piirissä. Sotilaat pitivät puolustusvoimat jotenkuten pystyssä, sillä poliitikot olisivat olleet valmiita vieläkin suurempiin leikkauksiin.
Suomi säilytti sinisilmäisyyden vuosinakin yleiseen asevelvollisuuteen perustuvat Puolustusvoimat ja se saa kiitosta SVT:n ohjelmassa. Nyt kun ollaan todella ”vaarallisimmassa tilanteessa toisen maailmansodan jälkeen”, Ruotsilla ei ole valmiita resursseja, koska ”puolustus ajettiin alas”.