LEHTIKUVA
Ruotsi ajoi vuosituhannen vaihteen rauhanhuumassa armeijansa alas ja nyt on maksun aika. Varustautumiseen satsataan tulevaisuudessa satoja miljardeja lisää. Vahvan puolustuksen rakentamien on kuitenkin vaikeaa, kun armeijan perusta reserveineen on torso. Vastuun kantajista ei ole ruuhkaa, mutta päätösten takana olivat yksiselitteisesti vihervasemmisto ja erityisesti sosialidemokraatit.
Ruotsin hallitus aikoo lisätä puolustusmenoja 300 miljardilla kruunulla lähivuosina. Satsaus on suurin toisen maailmansodan jälkeen. Harvinaista kylläkin, kaikki puolueet ovat asiasta periaatteessa samaa mieltä. Venäjän haasteeseen on vastattava ja Donald Trump pidettävä tyytyväisenä.
– Jos haluaa rauhaa, pitää varustautua sotaan, tiivisti aiheesta käydyn keskustelun nykyisen porvarihallituksen pääministeri Ulf Kristersson.
Toisin oli 1990-luvun alussa, jolloin Neuvostoliitto oli romahtanut, kylmä sota loppu ja edessä siinsi “ikuisen rauhan aika”. Ruotsi ajoi puolustusvoimansa alas miettimättä sitä, miten tarpeen tullessa voitaisiin palata entiseen.
– 1990-luvun alussa oli todellakin mahdollisuus aseistariisuntaan, kun Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelivat ydinaseiden ja myös konventionaalisten aseiden määrän rajoittamisesta, muistelee turvallisuuspolitiikan toimittaja Ewa Stenberg SVT:n Politikbyrån-ohjelmassa.
– Nato ja Venäjä eivät olleet vihollisia, pyrkimys oli enemminkin rauhankumppanuuteen. Oli selvää, että politiikassa tuli enemmän mahdollisuuksia käyttää verorahoja hyvinvointipalveluihin, sivistykseen ja veronalennuksiin.
– Virhe tehtiin siinä, ettei nähty kehityksen kääntymistä ja sitä, kuinka uhka alkoi jälleen kasvaa.
Leikkaukset Ruotsin puolustusvoimiin alkoivat 1990-luvun puolivälin jälkeen ja huipentuivat vuosituhannen vaihteessa, kun sosialidemokraattisen pääministeri Göran Perssonin johdolla ajettiin läpi päätös lakkauttaa useita varuskuntia ja yksiköitä (Försvarsbeslut 2000).
– Meihin aiemmin kohdistuneet, usein ulkoiset uhkakuvat – niitä ei enää ole, lausui Persson ikimuistettavat sanansa.
Tarkoitus oli siirtyä funktionaaliseen puolustukseen, joka tarkoitti lähinnä liikkuvia ja kansainväliseen toimintaan kykeneviä joukkoja.
Lopullinen niitti tuli sitten vuonna 2004, kun Perssonin hallitus päätti lakkauttaa muun muassa 15 varuskuntaa, kaksi laivastoasemaa sekä kaksi lentotukikohtaa. Asevelvollisuus säilyi muodollisesti mutta käytännössä siirryttiin ammattiarmeijaan.
– Se oli todellinen katastrofi puolustusvoimille, toteaa ohjelmassa Officerstidningenin päätoimittaja Josefine Owetz.
– Se oli valtavan dramaattista aikaa monelle ja monet joutuivat lopettamaan uransa, kun yksiköitä lakkautettiin ja monet joutuivat myös muuttamaan työn perässä.
– Voidaan tietysti keskustella siitä, olivatko muutokset liian suuria, mutta siinä maailmantilanteessa, jossa elimme ja selvitimme asioita, niin ratkaisut olivat melko loogisia, perustelee Perssonin tuolloinen valtiosihteeri Lars Danielsson.
Vuonna 2012 joulukuussa tapahtui viimein muutos, kun puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson ilmoitti, että Ruotsi kestäisi hyökkäystä ainoastaan viikon verran. Vuonna 2013 moderaattien pääministeri Fredrik Reinfeldt linjasi, että puolustusvoimat tulee olemaan hallituksen ”erityisintressi”.
Tätä Reinfeldtin lausuntoa ei saatu koskaan tallennetuksi, eikä hän suostunut myöhemmin toistamaan sitä kameroiden tai nauhureiden edessä.
Ruotsin sotilastiedustelu MUST oli varoittanut Venäjän varustautumisesta jo paljon ennen vuotta 2014, mutta viestiä ”ei haluttu kuulla” poliitikkojen piirissä. Sotilaat pitivät puolustusvoimat jotenkuten pystyssä, sillä poliitikot olisivat olleet valmiita vieläkin suurempiin leikkauksiin.
Suomi säilytti sinisilmäisyyden vuosinakin yleiseen asevelvollisuuteen perustuvat Puolustusvoimat ja se saa kiitosta SVT:n ohjelmassa. Nyt kun ollaan todella ”vaarallisimmassa tilanteessa toisen maailmansodan jälkeen”, Ruotsilla ei ole valmiita resursseja, koska ”puolustus ajettiin alas”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ministeri Lulu Ranne ja lukuisat perussuomalaisten kansanedustajat ottavat ilolla vastaan hallituksen päätöksen ajaa perussuomalaisten jo vuosia ajamaa miinakiellon purkamista.
Ajatuspaja Suomen Perustan Taloustutkimukselta tilaama kyselytutkimus paljastaa, että yli puolet suomalaisista haluaa Suomen irtautuvan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Puola laajentaa miesten sotilaskoulutusta ja pohtii jopa oman ydinaseen hankkimista. Maa haluaa myös irti Ottawan miinakieltosopimuksesta. Myös Suomi tullee irtautumaan miinakieltosopimuksesta mahdollisesti jo juhannukseen mennessä.
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.
Viikon suosituimmat
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.
