Arkistokuva - mikko stig lehtikuva
Ruotsin kielen valinnaisuutta kannattava kansalaisaloite kerää allekirjoituksia reipasta vauhtia.
Keräys aloitettiin 3. maaliskuuta ja huhtikuun alussa nimiä oli kasassa jo yli 17 000. Tällä vauhdilla vaadittava 50 000 nimeä tulee täyteen ennen toukokuun loppua. Nimiä saa lain mukaan kerätä puoli vuotta, joten aloitteen viimeinen allekirjoituspäivä päivä on 3. syyskuuta.
Suomalaisuuden liiton toiminnanjohtaja varapuheenjohtaja Pekka M. Sinisalo sanoo pakkoruotsin olevan haitta Suomen kansainväliselle kaupalle.
– Pakkoruotsi on kilpailukyvyn este. Se aika, joka nyt menee ruotsin tankkaamiseen, pitäisi käyttää jonkun maailmankielen, vaikkapa englannin opiskeluun. Me emme kuitenkaan ole tuomassa tilalle esimerkiksi pakkovenäjää, Sinisalo huomauttaa.
Sinisalo kiistää, että tässä oltaisiin luomassa uutta kielisotaa kuten 1920-30 -luvuilla. Hänen mielestään suomenkielisillä ei ole tarvetta puolustustaisteluun.
– Ruotsinkielisten tässä on puolustauduttava. Meidän argumenttimme tässä asiassa ovat oma tahto ja vapaaehtoisuus.
– Aloitteemme on kyllä uutisoitu mediassa, mutta uutisten yhteydestä on jätetty pois linkki aloitteen allekirjoittamista varten, päinvastoin kuin muiden kansalaisaloitteiden uutisointien yhteydessä, Sinisalo hymähtää.
Sinisalo, joka on myös kirkkonummelainen perussuomalaisten kunnanvaltuutettu, sanoo, että aloite sivuaa vahvasti myös perussuomalaisia.
– Kyllä, koska puolue vastustaa puolueohjelmansa mukaisesti pakkoruotsia.
Suomalaisuuden liiton lisäksi aloitteen alulle panijoita ovat Vapaa Kielivalinta, Perussuomalaiset Nuoret ja Kokoomuksen Nuorten Liitto.
Kansalaisaloitteen verkkosivu >
Seppo Huhta
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
