Ruotsin poliisi tarkasti matkustajien henkilöpapereita Etelä-Ruotsin Malmössä Hyllien juna-asemalla, Tanskan rajan tuntumassa iltapäivällä torstaina 12. marraskuuta 2015. Ruotsi oli aloittanut väliaikaiset rajatarkastukset Tanskan rajalla puoliltapäivin. / Matias Åberg
Ruotsi turvautuu rajatarkastuksiin, Saksa pelkää “lumivyöryä”
Ruotsin hallitus myöntää olevansa vaikeuksissa tarjota turvapaikanhakijoille majoitusta ja muuta huoltoa.
Ruotsista tuli uusin Schengen-sopimusmaa, joka turvautui rajatarkastuksiin voidakseen paremmin kontrolloida maahan tulevia siirtolaisia. Ruotsiin odotetaan tänä vuonna saapuvan 200 000 turvapaikanhakijaa.
Ruotsin armeija on jo aiemmin hälytetty auttamaan rajaviranomaisia. Maa on myös pyytänyt EU:lta apua siirtolaisongelmaansa. Ruotsin maahanmuuttovirasto on tällä viikolla ilmoittanut, ettei maassa ole enää tilaa tulijoille. Mikäli rajatarkastukset rajoittavat siirtolaisten saapumista Ruotsiin, tulee sillä olemaan heijastusvaikutuksia muihin EU-maihin.
EU-maiden johtajien on määrä kokoustaa torstaina Maltalla manner-Eurooppaa ravistelleen siirtolaiskriisin vuoksi.
EU:n pakolaisviranomaislähteiden mukaan Kreikan kautta Eurooppaan tulee joka päivä 6 000 uutta turvapaikanhakijaa. Euroopaan saapuu tänä vuonna lähes miljoona turvapaikanhakijaa.
Järjestelmä on pahoin ruuhkautunut. EU:n mukaan käsittelyssä menee vuosi, vaikka siirtolaistulva loppuisi tänään.
Schäuble: Lumivyöry mahdollinen
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble torui jo toistamiseen lähipäivien aikana liittokansleri Angela Merkelin avointa pakolaispolitiikkaa. Schäublen mukaan tilanne voi johtaa “lumivyöryyn“.
Myös Saksan sisäministeri Thomas de Maizière totesi Saksan olevan kyvytön pitämään perheenyhdistämisohjelmaa yllä. Saksassa perheenyhdistämisen kriteerejä tiukennettiin aiemmin tällä viikolla.
– Me emme voi kaksin- tai kolminkertaistaa korkeita pakolaismääriämme, de Maizière sanoi.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruotsi aloitti rajatarkistukset, Mika Niikko vaatii Suomea tekemään samoin
Ruotsalaisasiantuntija: poliitikot paniikissa sekasortoisen tilanteen äärellä
Ministeri Hanna Mäntylä vaatii: pikakäännytys Suomen ja Ruotsin väliselle rajalle
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.