LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen ja Ruotsin puolustuksellinen yhteistyö alkoi toden teolla vuonna 2014. Yhteistyö on pian syvenemässä entisestään, sillä elokuun alusta Ruotsi voi rientää Suomen avuksi kriisitilanteessa ilman valtiopäivien hyväksyntää. Jos valtiopäivät näin päättää, kertoo SVT.
Jos Ruotsi puolestaan joutuu äkillisen kriisin syövereihin, maan hallitus voi lakiehdotuksen mukaan pyytää vastavuoroisesti apua Suomelta.
– Kyse on nopeudesta eli siitä, että voimme auttaa toisiamme välittömästi, sanoo Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist SVT:n haastattelussa.
Kriisi ei ole sota
Mahdollinen apu tulisi kyseeseen vaikkapa ilmatilan loukkausten yhteydessä, jolloin Ruotsin hävittäjät voisivat osallistua tunkeutujan tunnistamiseen ja karkottamiseen. Toisen esimerkin mukaan Ruotsin merivoimat voisi auttaa Suomea mahdollisessa sukellusvenejahdissa.
Puolustusministeri Hultqvist painottaa, että asevoimien apu pätee kylläkin kriisitilanteessa, muttei enää täysimittaisessa sodassa.
– Jos lähdetään mukaan aseelliseen konfiktiin toista valtiota vastaan, voidaan yhtäkkiä huomatakin, että olemme sodassa. Ja sotaan tarvitaan edelleen valtiopäivien päätös, Hultqvist filosofoi.
Kuka sitten analysoi ja päättää, milloin rajaloukkaus voi nopeasti laajentua aseelliseksi konfliktiksi? Hultqvistin mukaan hallitus tekee yhteistyötä vastuullisten viranomaisten ja kontaktoi myös oppositiota.
Kysymys puolueettomuudesta
Voiko Ruotsi siis kutsua itseään enää liittoutumattomaksi maaksi, kun puolustusyhteistyö menee yhä pidemmälle Suomen kanssa? ”Kyllä voi”, puolustusministeri vastaa ja toteaa, ettei Ruotsi ole puolustusliitossa, eikä mailla ole keskinäistä puolustusvelvollisuutta.
– Sitä vastoin meillä on mahdollisuus kohdata erilaisia uhkakuvia yhdessä, Hultqvist perustelee hallituksen esitystä. Lainmuutos nopeuttaa Ruotsin päätöksentekoa kriisitilanteessa viikosta kymmeneen päivään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Seta ry kiertää jälleen kouluja ja järjestää koulutuksia myös päiväkotien opettajille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew vaatii loppua tälle lasten seksualisoinnille. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta materiaalista ja opetuksesta lapsilleen.
Oikeudellista konsultointia tarjoavan oikeustoimiston neuvonantaja-asiantuntija-tittelillä esiintyvä henkilö markkinoi maahantulopaketteja Suomeen Iranissa ja Lähi-idässä. Helmikuun lopulla neuvonantajan Facebook-päivityksessä kerrottiin, että Suomi tarvitsee 60 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Lisätietoja 4 500 euron hintaisesta maahantulopaketista saa 70 euroa maksavan puhelun kautta.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen laatijoiden mielestä Yleisradio on tietoisesti hakenut säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Yle-työryhmässä neuvotellut ja Ylen hallintoneuvostossa työskentelevä kansanedustaja Joakim Vigelius ottaa kantaa Ylen säästöihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Hänen mukaansa säästöjen kohdentamisesta vastaa Yle, ei eduskunta.
