LEHTIKUVA
Ruotsi natisee liitoksistaan turvapaikkaa hakevien vuoksi
Ruotsin virallisten arvioiden mukaan maahan saattaa tulla tänä vuonna jopa 190 000 pakolaiseksi hakeutuvaa ihmistä. Määrä on yli kaksinkertainen kolmen kuukauden takaiseen arvioon. Ruotsi onkin harkitsemassa ottavansa osaa niin sanottuun turvapaikkaa hakevien taakanjakosopimukseen.
– On kuin meillä olisi yhteinen raja Turkin kanssa, Ruotsin maahanmuuttoviraston johtaja Anders Danielsson kertoo talouslehti Financial Timesille tilanteen vakavuudesta.
Kustannukset kaksinkertaistuvat
Danielsson kertoo olevansa huolissaan ennen kaikkea majoituksesta. Vuodepaikoista on arvioitu muodostuvan jopa 40 000 vuoteen pula. Maan maahanmuuttovirasto pystytti hätämajoituksena 350 lämmitettävää telttaa tilapäismajoitukseksi.
Ruotsin maahanmuutosta vastaava ministeri Morgan Johansson toteaa, ettei tilanne ole kestävä. Ruotsista turvapaikkaa haetaan suhteellisesti eniten Euroopan maista suhteutettuna maan väkilukuun.
Uuden turvapaikanhakijoiden määrän arvion vuoksi Ruotsin poliittinen ilmasto on muuttunut. Maahanmuuttoa ankarasti kritisoivien ruotsidemokraattien lisäksi rajatarkastuksia on vaadittu paikoin hallituspuolueistakin käsin.
Ruotsin maahanmuuttovirasto on arvioinut, että uusien tulijoiden arvioiden vuoksi maan maahanmuuttokustannukset kaksinkertaistuvat jo vuonna 2017. Kustannukset olisivat tuolloin 60 ja 73 miljardin kruunun välillä, mikä on noin 6,5-8 miljardia euroa.
Todellisten kustannusten laskeminen on kuitenkin vaikeampaa, sillä ruotsalaisviranomaisilla ei ole tietoa siitä, kuinka paljon maassa on laittomasti oleskelevia.
– Emme tiedä, sillä meillä ei ole rajoja, Danielsson toteaa ytimekkäästi laittomien oleskelijoiden määrästä.
EU:n taakanjakosopimuksesta apua?
Mikäli Ruotsi ottaisi osaa EU:n määräenemmistöpäätöksella runnottuun turvapaikanhakijoiden taakanjakosopimukseen, voisi Ruotsista jyvittää jopa 54 000 turvapaikanhakijaa muihin EU-maihin. Alunperin taakanjakosopimusta kaavailtiin Kreikan ja Italian avuksi. Turvapaikanhakijat rantautuvat pääosin näihin kahteen maahan.
Johanssonin mukaan Ruotsilla on hyvin vahvat syyt olla mukana taakanjaossa. EU-maat ovat kaavailleet siirtävänsä turvapaikanhakijoita pahoin kuormittuneista maista vähemmän kuormittuneisiin maihin.
Sopimuksen ajatuksena on siirtää peräti 160 000 turvapaikanhakijaa. Toistaiseksi sopimuksen nojalla on siirretty vain 854 ihmistä. Pakolaisjärjestöt ovat kritisoineet EU:n kykyä toteuttaa päätöksiään.
Saksa nuiji uusia lakeja turvapaikanhakuun
Äkillisestä maahanmuutosta on ollut ikäviä seurauksia. Sekä Saksassa että Ruotsissa on tehty tuhopolttoiskuja vastaanottokeskuksiin. Dresdenin kaupungista alkaneet niin sanotut Pegida-marssit ovat hiljentymisen jälkeen keränneet jälleen tuhansia marssijoita. Marssijat protestoivat islamilaisen kulttuurin leviämistä Saksaan.
Saksan hallitus aikaisti kahdeksalla päivällä uusia lakeja, joiden arvellaan helpottavan ja vauhdittavan turvapaikanhakijoiden käsittelyä. Saksan lakien mukaan Balkanin maat ovat nyt turvallisia maita, joihin hakijat voidaan palauttaa viipymättä.
Lisäksi Saksa ei myönnä enää rahallista korvausta turvapaikanhakijoille, vaan maassa jaetaan kuponkeja niin ruokaan kuin muihinkin perustarvikkeisiin. Tämän on ajateltu hillitsevän erityisesti taloudellisista syistä Saksaan saapuvien siirtolaisten määrää.
Saksa kuitenkin korostaa, etteivät uudet lait ole tarkoitettu syyrialaisten tai muiden sota-alueilta paenneita ihmisiä vastaan.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho varoittaa: “Meillä on pian kaduilla paljon pettynyttä ja turhautunutta porukkaa”
Soini: Hallitsematon maahanmuutto tyrehdytettävä nopeasti
Slovenia saattaa pyytää EU:lta sotilasapua maahanmuuttokriisin vuoksi
Saksan ja Itävallan välit kiristymässä
Alaikäisistä turvapaikanhakijoista tuli bisnes
Saksassa ongelma: Syyrialaiset eivät halua integroitua
Pohjoismaiden ulkoministerit estävät turvapaikkashoppailua
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää